28. marraskuuta 2012

Ninnin & Niilon kuulumiset



Ninni on saanut taas uuden lempinimen: Pinteli. :) En ees muista koska oon sitä viimeks sanonu Ninniksi... Muille puhun kyllä Ninnistä, mutta kotona huutelen Pinniä tai Pinteliä.

Neiti kasvaa koko ajan ja selässä tuntuu jo aikuista, karheampaa karvaa. Käytöksessäkin kasvu näkyy pikkuhiljaa enemmän. Ninni on ruvennut "leipomaan" tassuilla, mitä Niilo tekee löytäessään jotain ihanan pehmeää mihin käpertyä. Ja Ninni myös käpertyy! Aikasemmin se oli aika levoton tyyppi 24/7, nykyään se osaa vähän rauhottua iltaisin ja tulee mielellään mun päälle nukkumaan. Paras varmaan oli, kun yritin nukkua kyljelläni ja sen oli pakko kammeta itsensä siihen mun kyljelle tasapainoilemaan - juuri kun olin aikeissa vaihtaa asentoa. Sylissä se ei vieläkään oikein jaksa olla, vaan satunnaisesti tulee telkkaa katsoessa nukkumaan syliin, mutta väkisin se ei pysy millään. 

Ja taas menossa...
Piiloutuminen on ollut in. Fleecepeiton lisäksi Ninni löysi yks päivä sängyn päälle viskatun pyykkikasan ja päätti heti mennä perustamaan pesää sinne. Samoiten mun vaatekaappi on huippumesta, sillä siellä on ihana röyhelöhelmainen mekko, joka Ninnin on vaan pakko saada! Tästä syystä vaatekaappini on välillä köytetty kiinni narunpätkällä...




Yks ilta meinasin ruveta itkemään ilosta, kun mun kissat oli niiiin söpöjä! Halaili ja kehräili ja pesi toisiaan, nukkuivat ihan sylikkäin. Ja silti mulla on varmasti enemmän materiaalia, missä ne pieksää toisiaan...




Tilannekuvissa on aina sitä jotain. :)
Sit oon vähän naksutellut noille ja Ninni on aina innokkaampi, kun tajuaa että nyt saa herkkua! Niilo tietää että ruoka tulee joka tapauksessa, turha sitä lähteä itteään rasittamaan moisella rehaamisella. Lähinnä luoksetuloa kutsusta on harjoiteltu, ja se on toiminut jo pitkään. Sitä tulee oikeastaan tehtyä ihan päivittäin ilman naksutinta. Ninni nousee namin perässä myös takatassuille ja kokeili viime viikolla agilitya ekaa kertaa. Meidän este oli huiman korkea Alias-pelilaatikko, joka ylittyi leikiten.

Mulla on kauhee kasa videoita Ninnin hölmöistä seikkailuista. Yritän ehtiä saada niitä tuubiin asti aina välillä ja sit tänne näytille, kunhan nää kouluprojektit tästä väistyy jne. Tämän postauksen päätän kisujen poseerauskuvilla. :)

minä: "Jes, just noin! Nyt tulee hyvä kuva!"

Ninni: "Toi vanhus on niin ruma, ota musta mieluummin. Tää puoli kasvoista on parempi."


4 kommenttia:

  1. Ihkuja :) Mein Ruttu ei ole kuin ihan satunnaisesti saanut ruokaa kutsusta, mutta silti änkee ekana paikalle kun kutsun vauvaa :D Ruttu tykkää kans tunkea peittojen ja vaatteiden sekaan. Ykski kerta etsin kissaa ihan joka paikasta ja se löytyi sohvan selkänojalle taitellun torkkupeiton välistä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojoo, Niiloa taas alotin täällä uudessa kämpässä vasta naksutinkouluttamaan että tulis luokse kutsusta. Välillä tulee, useimmiten ei, ja nykyään kun on Ninni joka on paikalla aina sekunnissa, niin Niilo ei ees hievahda vaikka näkis ruokaa. :D

      Mitä, aika taidokasta, nostan hattua Rutulle. :D

      Poista
    2. Hah joo, Ruttu varmaan kuuli siitä tempusta Rian tallihiireltä ;) Oli meinaan loimitelineessä parin loimen välissä. Arvaa säikähdinkö kun se kimpos sieltä xD

      Poista
    3. Hyi yäk! Jännin mitä mä oon tallilla löytänyt, oli hoitajienhuoneen sohvatyynyyn piiloutunut iso rotta. :/ Taisin kans vähän kiljaista.

      Poista

Kommentit ja kehitysideat otetaan aina ilolla vastaan! :)