Haaste: Harrastusanalyysi

Emilia haastoi minut osallistumaan Blogitallin harrastusanalyysi-haasteeseen. Päätin ottaa hommasta kopin, sillä kirjoittamalla pitkästä aikaa ajatuksia sanoiksi selvennän niitä myös itselleni.

Alkuperäinen haaste: http://toimitus.blogitalli.fi/2014/11/viikon-blogihaaste-harrastusanalyysi.html

Haastan mukaan blogit: Käsi joka kameraa heiluttaa, Kylmäverisesti sinun ja Elämäntapana hevoset.

Mitä harrastan?

Kaikki alkoi ratsastuksesta, mutta enää nykyään en voi sanoa harrastavani sitä - varsinkin tällä hetkellä ratsastan tuskin ollenkaan, vaikka edelleen vuokraan Tittaa ja käyn liikuttamassa sitä kahdesti viikossa. Puhuisin ennemmin hevostaidosta.

Hevostaidossa tyylejä on yhtä paljon kuin on tekijöitä. Puhutaan eettisestä hevosmiestaidosta, luonnollisesta hevostaidosta (LH), ja moni guru on brändännyt oman nimityksensä tietynlaiselle lh-tyylilleen. Erilaisia tyylejä nähneenä ja kokeilleena olen ottanut jokaisesta parhaaksi kokemani jutut, ja luonut oman tapani toimia hevosten kanssa.

Minulle hevostaito on hyvin kokonaisvaltaista hevosen kanssa olemista. Se ei lopu, kun palaan kentältä talliin maastakäsinharjoitukset tehtyäni, vaan on aina läsnä. Silloin se on hevoselle selkeää ja johdonmukaista. Säännöt ovat aina samat, ja parhaimmillaan yhteinen arki on sujuvaa, turvallista sekä mukavaa.

Klaaran kanssa

Hevostaidon kanssa käsi kädessä kulkee yhä kasvava intoni kouluttaa eläimiä. Kotioloissa naksutinkoulutan kissojani huvin vuoksi mm. antamaan tassua ja hyppäämään jakkaralle, mutta myös ihan käytännön asioita, kuten kuljetuslaatikkoon meneminen itsenäisesti ja rauhallinen käytös kynsiä leikatessa. Tällaista hupi & käytäntö -mallia sovellan myös hevosten kanssa.

Tutustuin hevostaitoon lännenratsastuksen kautta. Olin tavallinen tuntiratsastaja, enkkuratsastustaustalla, ja vähän lännenratsastusta kokeiltuani innostuin vaihtamaan ratsastustyyliä. Westernissä maastakäsin työskentely sekä hevostaito näyttelevät suurta osaa hevosen koulutuksessa. Jossain vaiheessa pääsin pyöröaitaukseen juoksuttamaan sekä kokeilemaan helpon tehtävän kouluttamista hevoselle, jolloin oivalsin haluavani tehdä hevosten kanssa muutakin kuin ratsastaa.

Zaladino pyöröaitauksessa

Azucarin "säkittäminen" eli totuttaminen uuteen esineeseen - stetsoniini.
Pitkäjänteisellä siedättämisellä alkuun pelottanut hattu päätyi lopulta varsan päähän.

Miksi harrastan?

Ulkoilu ja hyötyliikunta ovat yksi erittäin hyvä syy harrastaa oikeastaan mitä tahansa hevosurheilulajia. Se pitää mieleni virkeänä ja jaksan paremmin koulussa, kun saan tuulettaa ajatuksiani poissa arjen ympyröistä ja kaupungin vilinästä.

Mikä minut sai rakastumaan hevostaitoon, oli se oivallus oman kehonkielen voimasta: en välttämättä tarvitse riimunnarua johdattaakseni hevosen pisteestä A pisteeseen B. Ja kun luottamus on lujitettu maastakäsin, se säilyy myös ratsailla, jolloin voidaan mahdollisesti luopua esimerkiksi suitsista kokonaan, menettämättä hevosen hallintaa kaikissa askellajeissa ja ratsastuksen eri tehtävissä.

Tarkaksi hiottu kehonkielen käyttö sekä maassa että ratsailla on se minun tavoittelemani asia, jota treenaan joka ikinen päivä hevosen kohdatessani. Mikä on hienoa - tai ehkä jonkun mielestä huonoa - on että tässä hommassa ei tule koskaan olemaan valmis. Aina voi parantaa, hienosäätää ja oppia uutta.

Baba ja peruutus ilman varusteita - vain (liioitellut) paino-, pohje- ja ääniavut sekä mielikuvitusohjista vetäminen. :)

Mikä tekee harrastuksesta mielekkään, on sen antama tunnekokemus. Se ihana onnistumisen tunne, kun vain muutaman harjoituskerran jälkeen olen saanut opetettua jonkin käytöksen eläimelle. Rakkaus, yhteenkuuluvuus sekä yhdessä tekemisen riemu, kun omin silmin näen vapaana olevan hevosen hakeutuvan lähelleni rentona ja tyytyväisenä. Se tulee, koska se haluaa tulla. Koska kanssani sen on hyvä olla. En tiedä mitään palkitsevampaa.

Päikkä

Kuinka harrastan?

Kuten mikä tahansa hevosiin liittyvä laji, hevostaidon harjoittaminen on hyvin monipuolista. Varsinkin kesäisin käyn erilaisilla kursseilla, aiheina mm. maastakäsittely, hevosen kanssa kommunikointi sekä operantti kouluttaminen (naksutinkoulutus). Vapaa-ajallani lueskelen netistä aiheeseen liittyviä artikkeleita ja tekstejä sekä kirjoja.

Paras mahdollinen opettaja on tietenkin itse hevonen. Vasta elävän esimerkin elekieltä seuraamalla - ja siihen vastaamalla - pystyn omaksumaan lukemani ja kuulemani opit.

Apple Tree Ranchilla Kati Riesenin kurssilla, aiheena eettinen hevosmiestaito.
Liberty work Dreamyn kanssa, avustajana Qashqai-karitsa.

Tämän hetken suurin innoittajani ja opettajani on Titta. Se opettaa minulle jotakin joka kerta, kun käyn tallilla sitä hoitamassa. Viime aikoina tärkein arjen opetus on ollut oman energiani hallitseminen. Olen sellainen tyyppi, että tohotan hirveällä pöhinällä menemään, enkä oikein osaa pysähtyä rauhoittumaan - silloinkaan kun tunnen että pitäisi. Titta saattaa huomauttaa minulle asiasta ihan vain karsinassa harjatessa. Joskus se ei päästä minua kulkemaan ohitseen toista kylkeä harjaamaan, ellen ensin hengitä syvään pari kertaa. Sitten vasta se kääntää päätään niin, että mahdun siirtymään minne olin menossa.

Titta

Hevostaito on yhteisessä arjessamme mukana niin karsinassa satuloidessa, käytävällä seistessä, tarhasta talliin taluttaessa kuin monessa muussa perushoitotoimenpiteessä. Pidän kiinni sovituista säännöistä, kuten esimerkiksi siitä, että hevosen on käveltävä löysällä narulla joko vierelläni tai taaempana. Ohitusyrityksistä huomautan ensin hyvin pienin avuin, jolloin hevosella on mahdollisuus reagoida herkästi. Jos se ei riitä, huomautan isommin. Yleensä tässä tilanteessa huomautukseni on se, että pysähdyn itse - mikä on Titalle vihje pysähtyä - ja pyydän Tittaa peruuttamaan, kunnes se jälleen seisoo hieman minua taaempana. Sitten matka jatkuu.

Titta on koulutettu myös seisomaan "maahan sidottuna", jolloin voin jättää sen kentälle seisomaan riimunnaru tai ohjat maassa eikä tamma liiku minnekään. Joskus harjaan Titan kentällä tähän tyyliin. Tästäkin säännöstä pidetään kiinni siten, että jos hevonen ottaa yhden tai useamman askeleen, käyn siirtämässä sen rauhallisen päättäväisesti takaisin paikalleen. Joka kerta. Kärsivällistä hommaa siis.

Hyvän käytöksen ylläpitämisen lisäksi teen lähes joka kerta tallilla käydessäni joitakin maastakäsittelyharjoituksia kentällä. Yleensä pyrin tekemään hevosen lihaksia vahvistavia ja jumppaavia harjoituksia, mitä voi tehdä ratsastaenkin: väistöjä, taivutuksia ja peruutuksia.

Miina. Puomikujassa peruuttaminen treenaa yhteistyötä, koordinaatiota ja takapään lihaksia - onnistuu sekä ratsain että maasta.

Oma suosikkini kuitenkin on niin kutsuttu 'liberty work' eli vapaana olevan hevosen kanssa työskentely. Siinä korostuu nimenomaan oman kehon käyttö viestimisessä ja hevonen saa vapauden valita, lähteekö mukaani vai onko mieluummin yksin. Jos käyttäydyn kuin huono johtaja (epävarma, epäselvä, väkivaltainen, pelotteleva, arvaamaton) hevonen todennäköisesti valitsee olla itse oma johtajansa. Minun täytyy ansaita hevosen luottamus osoittamalla sille, että pystyn pitämään huolta paitsi itsestäni, myös hevosesta.

Liberty workissa meidän perusharjoitus on ns. irtojuoksuttaminen, johon minulla ei ole mitään kaavaa. Joka kerta tarkastelen millä tuulella Titta tänään on ja toimin sen mukaan. Joskus se on energisempi ja haluaa juosta enemmän, joskus taas hyvin lyhyt ja rauhallinen sessio voi riittää yhteyden saavuttamiseen. Aloitan aina niin, että annan Titan kävellä hetken ja sitten teen suunnanvaihdoksia, askellajista toiseen siirtymisiä jne. Pysähtymään pyydän vasta, kun näen että Titta alkaa olla kypsä juoksemaan ja haluaa tulla luokseni rauhoittumaan. Toisinaan se tarjoaa näitä pysähdyksiä muutamia kertoja juoksutuksen aikana, jolloin pidämme pienen tauon ja jatkamme sitten, jos koen että tamman olisi lihaskunnon kannalta hyvä liikkua vielä lisää.

Juoksutuksen jälkeen lähden kävelemään, ja toivon että Titta seuraa perässä. Jos ei, jatkamme juoksutusta ja yritämme hetken päästä uudelleen. Kävelen kentällä ristiin rastiin, suoria uria, ympyröitä, tiukkoja käännöksiä, pysähtelen ja peruutan. Kun hevonen on hyvin kuulolla ja kehonkieleni selkeää, tämä kaikki onnistuu hyvin hevoseen koskematta, ilman riimunnarua tms.

Näillä harjoituksilla tähtään nimenomaan suhteemme, ystävyytemme lujittamiseen. Se on minulle tärkeintä, siksi valitsin hevoset enkä esimerkiksi moottoripyöriä.

 Klaaran kanssa libertyä

Loppukevennykseksi vielä lyhyt maininta siitä hevosen kouluttamisesta hupimielessä, eli hevosjalkapallosta. Tittaa ennen olen tätä opettanut Klaara-ponille, molemmille vähän eri tyylillä. Klaaran kanssa vapaana, ruokapalkkaa käyttäen, jolloin koulutus oli nopeaa, motivoivaa, mutta aikaansai myös aggressiivista käytöstä (johtuen pääosin omasta osaamattomuudestani kouluttaa sekä epävarmoista otteista johtajana). Titan kanssa narun päässä, ilman ruokaa (palkintoina pysähdys, pallon luota poistuminen, äänikehut), jolloin hevonen oli selvästi rauhallisempi pallon kanssa touhutessaan, mutta ei erityisesti siitä innostunut.

Hevosjalkapallo on yksi tapa hassutella hevosen kanssa, tuoda vaihtelua yhdessä treenaamiseen ja virkistää molempien mieliä. Yhtä hyvin tämmöiseksi aktiviteetiksi sopii agility tai temppukoulutus - tärkeintä on, että molemmilla on hyvä olla ja hauskaa yhdessä.

Miinan kanssa renkaanvetoharjoituksissa

Klaaran palloiluharjoitukset

23

Huomasin yhden kaverini blogissa tällaisen hauskan synttäripostauksen, ja kun itselläkin ne synttärit tässä justiinsa oli, ajattelin toteuttaa saman.

Listaan 23 asiaa, jotka olen tämän vuoden aikana oppinut:


1. Hyvä tallipaikka on todella vaikea löytää, ja kun sen löytää, siitä saattaa silti joutua luopumaan yhtäkkiä. Sama pätee vuokrahevosiin.
2. Vaikka vuokrahevoseen aina kiintyy ja sitä kohtelee kuin omaansa, siitä on pakon edessä mahdollista päästää irti ja myös päästä yli.
3. On parempi aloittaa kouluttaminen jo päivän ikäisen varsan kanssa kuin vuosia myöhemmin. Se ei mene rikki, jos se tottuu ihmisiin, mutta sinä voit mennä kun käsittelet sitä 7-vuotiasta "varsaa", joka ei ole tottunut.
4. Pystyynkuollut, vanha ja kiltti useimmissa tilanteissa ei ole sitä jokaisessa tilanteessa. Varaudu aina yllätyksiin, jokaisen nelijalkaisen (ja kaksijalkaisen) kanssa.
5. Lempihevosia voi olla monia erilaisia. Sekä eteenpäin potkittavia että äkkilähtöraketteja.
6. En ole "jyrsijäihminen", mutta koiraihminen musta voi vielä tullakin. Ei ne olekaan niin tylsiä ja turhia eläimiä.
7. Kaksi onnellista kissaa on parempi vaihtoehto kuin yksi yksinäinen. Kuluista viis.
8. Mikä tahansa eläin oppii mitä vaan. On sinusta kiinni, löydätkö siihen kärsivällisyyttä ja toimivat metodit.
9. On mahdollista, että ammattikoulussa on todella hyvä ryhmähenki eikä siellä kiusata ketään.
10. On myös mahdollista, että jos koulussa on linja, jolla erikoistutaan yhden tietyn tietokoneohjelman käyttöön, koko koulussa ei ole opettajaa, joka osaisi sitä ohjelmaa käyttää.
11. Bussikuski ei välttämättä osaa ajaa omaa reittiään oikein. Ole aina valmis neuvomaan hänet perille.
12. Älä tuhlaa rahaa tai aikaa terveyskeskuksessa, sieltä saat vain "ehkä"- ja "voi olla"-diagnooseja.
13. Uskalla kokeilla luontaishoitomenetelmiä. Uskalla uskoa ennemmin omenaviinietikan ja veden kuin lääkkeiden voimaan. Tulee halvemmaksi ja saatat jopa laihtua kaupanpäälle.
14. Älä kokeile masennuslääkkeitä. Kokeile mieluummin joogaa ja itseäsi miellyttävää elämäntyyliä.
15. Jos liikut paljon, liiku enemmän! Jaksa aina potkia itsesi liikkeelle, siitä tulee parempi olo. Fyysisesti ja henkisesti.
16. Älä murehdi - mistään. Se ei muuta mitään, ei auta sinua eikä ketään muutakaan ja siitä tulee paha mieli. Pää pystyyn, suunta eteenpäin ja parasta mahdollista ratkaisua miettimään. Kohta se elämä taas hymyilee.
17. Jos sinua luullaan ikäistäsi vanhemmaksi itseäsi vanhemmassa seurassa, se on itseasiassa kohteliaisuus.
18. Moikkaa aina kaikkia, ole ystävällinen kaikille. Piirit ovat usein pienet ja hyvät tyypit muistetaan.
19. Ole innokas ja mene mukaan uusiin juttuihin, vaikket mitään asiasta tietäisi. Uuden oppiminen on aina palkitsevaa, ja hyvä tapa saada uusia ystäviä.
20. Koskaan ei voi sanoa liian monta kertaa kiitos. Pidä tärkeimmistä läheisistäsi huolta, vietä heidän kanssaan aikaa ja näytä arvostuksesi. He pitävät huolta sinusta.
21. Säästä rahaa ja vietä enemmän aikaa siskosi kanssa: anna hänen leikata ja värjätä hiuksesi. Hän osaa kyllä.
22. Mikään ei ole itsestäänselvää. Älä koskaan tee olettamuksia - mistään asiasta.
23. Itsevarmuus on edelleen kauniimpaa kuin lyhyet mekot ja paksu kerros meikkiä.

Mitä tykkäsit?

Kysymyshaaste

Taas löysi tämä haaste luokseni, kiitokset tällä kertaa Roosalle! Olen tämän jo jokusen kertaa tehnyt, viimeisimmät vastaavat haasteet löytyy täältä ja täältä. Siitä ei niin kauan ole, kun nuo 11 faktaa itsestäni listasin, joten vastailen vain saamiini kysymyksiin. En myöskään haasta ketään.


1. Mistä saat ideoita postauksiisi?
Paras teksti (omasta mielestäni) syntyy silloin, kun on tapahtunut jotain, mikä inspiroi kirjoittamaan. Tämä on hevosblogi, joten yleensä ideat tulee ahaa-elämyksistä jossain hevosalan tapahtumassa tai ihan vaan Päikän kanssa puuhaillessa - silloin kun joku menee tosi hyvin, tosi huonosti ja varsinkin kun oivallan jotain uutta.

2. Kauan olet ratsastanut?
Olen taukoillut tässä vuosien varrella enemmän ja vähemmän kerrallaan, mutta yhteenlaskettuna oon käynyt tunneilla ja puskastellut menemään noin 8 vuotta. Ratsastushistoriani löytyy kokonaisuudessaan täältä.

3. Oletko koskaan ajatellut lopettavasi hevosharrastusta?
Viime vuosina en. Tällä hetkellä hevoset on erittäin tärkeässä asemassa mun elämässä eikä ne siitä tule ihan helpolla väistymään. Mutta kuten sanottu, olen nuorempana lopettanut heppailun kokonaan, pisimmillään 5 vuodeksi. Tuolloin syynä oli pelko, myöhemmin enemmän kyllästyminen. Kuitenkin löydän aina takaisin satulaan, keinolla tai toisella.

4. Oletko loukannut itseäsi pahasti tippuessasi?
En oikeastaan. Kerran olen lapsena käynyt lääkärissä saatuani lievän aivotärähdyksen, mutta se ei muistaakseni tuntunut tai näkynyt päälle päin mitenkään. Polven nyrhäisin kerran niin, että oli vaikea kävellä, ajaa autoa ym. noin viikon verran enkä pystynyt ratsastamaan. Ja inhottavimmalta varmasti on tuntunut lentää suoraan selälleen ja ilmat pihalle.

Tämän pompun alastulossa ruhjoontui polvi. Kuvassa silloinen vuokraheppa Finesse II, syksyllä 2011. (c) Kimmo

5. Koulu- vai esteratsastus?
Ei kumpikaan. Tässä taannoin totesin, että nimitän itseäni lännenratsastajaksi, mutta oikeasti olen vain hevosharrastaja. En halua lokeroitua mihinkään kategoriaan, vaan harrastaa kaikkea mikä on mulle ja mun ratsulleni mahdollista - ja kivaa! Haluan oppia eri lajeista eri asioita, joita voin hyödyntää niissä kaikissa ja etenkin "perusratsastuksessani".

6. Oletko parisuhteessa vai sinkku?
Parisuhteessa. Kimmon kanssa ollaan seurusteltu nelisen vuotta, josta yli puolet asuttu yhdessä. Kissojen myötä meillä on täällä oma pieni perhe. :)

Kimmo ja Ninni, Ninnin ensimmäisenä päivänä meillä.

7. Lempivaatteesi, josta et ikinä luopuisi?
Tuskinpa sellasta on. Käytän sitä mikä on mukavaa päällä ja miellyttävän näköistä. Nykyään vaatteet on niin heikkoa tekoa, että ne tuppaa hajoamaan paljon nopeammin kuin ennen. Niinpä on tottunut olemaan kiintymättä edes niihin uusiin farkkuihin, kun kohta niissäkin on reikä. Mut mainitaan nyt tän hetken lemppari: turkoosit housut!

8. Lempimerkki ratsastusvarusteissa?
No ei oo kyllä sitäkään. Tässä pätee ihan samat jutut kuin edellisessä, tosin ratsastuskamppeet on yleensä vähän kalliimpia ja kestää pidempään. Ja tietenkin tärkeää on myös varusteiden turvallisuus.

9. Haluatko joskus lapsia?
Tuon kysymyksen kanssa pallottelen välillä, ohimennen mietiskellen, sillä ainakaan tällä hetkellä se ei ole mitenkään ajankohtaista. Ehkä se vielä joskus on.

10. Oletko kilpailuhenkinen?
Olen ja en. Tietyissä tilanteissa se paistaa läpi minusta, muttei kovin hälyttävästi. Ratsastuskilpailut on myös semmonen juttu, mistä en ihan tiiä että haluanko vaiko en. Toisaalta mulla ei ole mitään todistettavaa muille hevosihmisille, toisaalta se toisi uusia elämyksiä ja kokemuksia. Eli en ainakaan voittamaan lähtisi (tietenkin sanon näin, mutta itseni tuntien kuitenkin panostan ja stressaan ja odotan sitä ruusuketta).

Päikän kanssa (c) Ann-Marie H.

11. Lempihevonen? 
Yksikö vain? :( Olen tavannut niin monia upeita hevosia, että ihan mahdotonta valita vain yksi. Tehdään se valinta sitten nykyhetken perusteella: Päikkä. Sillä mä koko ajan ratsastan, opin sen kanssa uutta ja syvennän suhdettani siihen. Tiesin ottavani haasteen vastaan, kun otin sen vuokrahevosekseni, mutta en osannut kuvitellakaan millainen hevonen se oikeasti on. Koeratsastuksessa näin vain itsepäisen muulin, jossa oli pilkahdus potentiaalia. Nyt olen viisi kuukautta puuhastellut sen kanssa, ja yhteiset hetkemme ovat paljon helpompia kuin alussa. En silloin osannut pitää Päikästä, eikä se pitänyt musta. Mutta nyt taidetaan pikkuhiljaa olla toistemme ystävyyden arvoisia.

Haasteita

Sain kaksi uutta haastetta, tätä samaa 11-kysymyksen sarjaa. Tällä kertaa en haasta muita, vastaan vain kysymyksiin. Haasteista kiitos Tuulifer ja Liisa! Tilaisuuden tultua täytyy ehdottomasti mainostaa Liisan superviihdyttävää blogia Operaatio Poikaystävä. Romantiikan ystävät mars tutustumaan!

Muistutan myös kysymyspostauksesta johon edelleen kaivataan kysymyksiä! 

 En ole kyssäripostausta aiemmin tehnyt, koska arvasin että moni toivoo mutta vaan yksi jaksaa niitä kysymyksiä esittää. Yhtä tylsää niin kirjoittajalle kuin lukijoillekin. Postausta ei tule, jos kysymyksiä ei tule enempää. Eli ainakin te jotka postausta toivoitte, inspiroitukaa näistä kyssäreistä ja laittakaa omanne tänne!

Tuuliferin kysymykset

Lempieläin?

Kyllä se on hevonen. Kissa tulee hyvänä kakkosena, ja vaikka sekin mystinen eläin on, ei vedä vertoja kaikelle sille mitä hevosen kanssa voi elämänsä aikana kokea.

Unelma-ammatti?

Kondiittori, kakuntekijä siis. Että saisi väkertää mitä pikkutarkimpia, koristeellisimpia luomuksia, jotka ulkonäkönsä lisäksi maistuvat taivaallisilta. Tämän ammatin perustutkintohan mulla jo on, erikoistuakin haluaisin vielä lisäopinnoilla. Ehkä vielä joskus karma on myönteisempi ja pääsen unelmani pariin.

Velipuolen ylppäreihin tekemäni mokkakakku

Paras kouluaine?

Yläasteajoilla varmaan köksä oli kaikkein mielenkiintoisinta. Englanti oli kans niin helppoa, että siellä tunneilla istui ihan mielellään. Nykyisessä koulussa ei enää vastaavia aineita tarvitse lukea. Ekan vuoden aikana kiinnostavimpia on varmaan olleet valokuvauskurssit ja käsikirjoituskurssi.

Missä koulussa olet (peruskoulu, lukio, joku amis..)?

Amiksessa, tarkemmin Stadin Ammattiopistossa - kyllä, ihan järkyttävä nimi koululle 2000-luvulla. AV-viestintään keskittyvässä toimipisteessä opiskelen uusmediaa. 

Audi vai Bemari?

Bemari. Kimmolla on sellanen (vanhempiensa luona) ja se on minuakin turvallisesti kyydinnyt monet kerrat talleille. Vaikka iso ja ruma onkin.

Paras tv-ohjelma?

Niitä on niin monta! Tän hetken ehdoton suosikki on Nikita. Ne juonikuviot päihittää minkä tahansa sarjan/elokuvan!

Ootko facebookissa?

Tälläkin hetkellä.

Minä vuonna olet syntynyt?

1990.

Mlini, Kroatia 2011

Missä maissa olet käynyt?

En edes tiedä tai muista kaikkia, sillä ensimmäisen matkani olen tehnyt 8 kuukauden iässä. Mutta luetellaan ne mitkä itse muistan: Kreikka, Espanja, Kroatia, Ruotsi ja Viro. Kreikassa monet kerrat eri paikoissa, ikuinen rakkauteni (ennen taloushuolia. Nykymeiningistä en tiedä.). Kroatiassa ehkä elämäni paras loma, suosittelen! Ruotsissa asuinkin 2 vuotta lapsuudessani ja Virossa ramppailen muutaman kerran vuodessa kun isä asuu siellä. 

Horoskooppisi?

Rapu. Joskus olin ihan hassahtanut horoskooppeihin ja tutkiskelin niitä kokoajan netistä. Seurustelun alkuaikoina Kimmolla meinas mennä hermot muhun, kun se ei uskonut niihin ja minä uskoin. Nykyään en jaksa niitä lukea, sillä pelkkää ajanvietettähän ne on, niille jotka sellaista kaipaa. 

Oletko yhtä huono keksimään näitä kysymyksiä kuin minä?

Hmm, mitä tähän nyt voi vastata... :) Hyvää vastapainoahan nää yksinkertaiset on sille mitä seuraavaksi tulee!

Liisan kysymykset

Kuvaile itseäsi 10 adjektiivilla.

Hauska, huumorintajuinen, sosiaalinen, ystävällinen, luotettava, vastuuntuntoinen, (pikku)tarkka,  äkkipikainen, tunteellinen, avoin.

Millaisessa tilanteessa olet onnellisimmillasi?

Hevosen selässä, kun yhteistyö toimii täydellisesti.

Entä millaisessa tilanteessa olet eniten kotonasi?

Varmaan myöskin hevosen selässä, kun hevonen tuttu ja turvallinen, ja myös tehdään jotain tuttua.

Minä ja Musta keväällä 2011

Kuka on elämäsi tärkein ihminen?

Niitäkin on monta. Kimmo ja äiti tuli ensimmäisenä mieleen. 

Millainen olet rakastuneena?

Hmm, siitä alkuhuumasta on jo jonkun aikaa... Varmaan se onnellisuus paistaa aika kauas. Olen huoleton, mutta silti huolissani, koska on niin paljon menetettävää. Nyt neljän vuoden jälkeen se rakkaus on muuttunut enemmän arjeksi ja pysyvyydeksi. Se näkyy itsevarmuutena ja vieläkin onnellisuutena. 

Mitkä kolme asiaa ottaisit autiolle saarelle?

Meinasin sanoo että tulitikut, puukon ja pressun, mut sit tulis kovin yksinäistä. Ehkä vaihtaisin pressun Kimmoon. :)

Ketä ihailet ja miksi?

Isoäitiäni. Kahdesti kodistaan häädetty karjalalainen nainen on nähnyt ja kokenut niin ihmeellisiä asioita, etten ikinä kyllästy niihin samoihin tarinoihin. Tarvittaessa ihminen pystyy iästä ja koosta riippumatta vaikka mihin, kun vain haluaa. Sitä sisukkuutta hänessä ihailen, ja ehtymätöntä elämäniloa, joka ei koskaan häviä kamalista sota-ajan muistoista huolimatta.

Rentoutumisvinkkejä kaivataan! Mikä on paras tapa nollata ajatukset?

Rentoutusharjoitukset! Olen päässyt niitä rentoutusfysioterapeutilla kokeilemaan ja totesin ne hyvin samantyyppisiksi kuin jooga parhaimmillaan. Jos kropan sijaan mieli on jumissa, voi fyysiset liikkeet jättää pois ja rentoutua ihan olemalla vaan. Yleensä selinmakuulla, keskittyen omaan hengitykseen, syventää sitä, omaa kroppaa kuulostellen. Antaa ajatusten tulla ja mennä, keskittyy vain tähän hetkeen. Näitä voi tehdä ihan itsenäisesti tai lainata vaikka kirjastosta CD:n, jolta voi kuunnella ohjattuja rentoutuksia. Luulis että netistäkin vois löytyä näitä. Itsellä toimii kun kroppa jumittaa tai nukkumaan mennessä jää ajatukset vellomaan eikä saa muuten unta.

Relaksoitumisen mestarit Ninni & Niilo

Millaista elämäsi on kymmenen vuoden kuluttua?

Sen kun tietäisi! Tässä on hirveästi muuttujia, mutta maalaillaan nyt sellainen ihannekuva: Oltaisiin naimisissa, varmaan lapsikin olis ja pari kissaa. Asuttais esimerkiksi rivitalossa pk-seudulla. Mun terveysongelmat olis ohitse ja tekisin kondiittorin töitä pienessä, mukavassa firmassa. Harrastaisin edelleen westerniä, toivottavasti ylläpito- tai ihan omalla hevosella jollain kivalla pienehköllä yksityistallilla. 

Jos sinun pitäisi antaa minulle yksi kauneudenhoitovinkki niin mikä se olisi?

Jaa minun vai? Olen niiiiiiin väärä ihminen vastaamaan tällaiseen! Ehkä siltä pohjalta: Luota itseesi. Olet juuri niin kaunis kuin haluat olla, meikillä tai ilman. 

Mitä blogia suosittelisit minulle?

No kun mä luen lähes pelkästään hevosblogeja... Hetken pohdittuani keksin blogin jota itsekin seuraan vain siksi että kuvat on niin upeita! Mitään kiinnostusta minulla ei ole kaneja kohtaan, mutta Never forget to smile saa minutkin välillä miettimään "Oi miten söpö! Haluan tollasen!" Eli kuka nyt ei haluaisi tuijotella söpöjä pupuja. :) 

Haaste

Kesällä kuvattuja friisiläisiä, lisää kuvia täällä.

Sain tämän haasteen Ainolta, kiitokset hänelle!

Säännöt:
- kerro 11 asiaa itsestäsi
- vastaa haastajan 11 kysymykseen
- keksi uudet 11 kysymystä
- haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
- kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät


11 asiaa minusta:
1. Hiukseni ovat oikeasti maantienruskeat.
2. En meikkaa arkisin lainkaan, vain juhliin.
3. Molemmat vanhempani ovat menneet uusiin naimisiin.
4. Joten mulla on verisiskoni lisäksi sisaruspuolia 2 Suomessa ja 3 Virossa.
5. Sain oman ponin -3vuotiaana.
6. Tykkään tuoreista marjoista enemmän kuin karkeista.
7. Inhoan kylmyyttä ja teen usein ylilyöntejä kerrospukeutumisessa.
8. Leipominen ja ruuanlaitto on melkein yhtä kivaa kuin syöminen.
9. Pidän huonekasveista, vaikka ne kuolee aina.
10. Olen hyvin valikoiva (lue: nirso) shoppailija.
11. En ole koiraihminen.


Vastaukset:

1. Oletko läheinen perheesi kanssa?
Olen. Käydään äidin kanssa samoilla jooga- ja zumbatunneilla viikoittain ja systeri on  meillä yötä aika usein, koiran kanssa tai ilman.

Siskon hauva Ruffe mukana tallilla syksyllä 2012.

2. Mitä haluat vuodelta 2013?
Hyvinvointia, uutta opittavaa ja ikimuistoisia hetkiä.

3. Mitkä ovat lempi tavara-/vaatemerkkisi?
Pidempään asiaa pohdittuani, ei niitä ole! En ole kovin merkkiuskollinen. Jos jokin toimii, tykkään siitä ja sopii budjettiin, ostan sitten sitä.

4. Mikä on lempiaineesi?
Käyn nyt tokaa kertaa amista, joten mun ei tarvitse enää noilla äikän, matikan yms. tunneilla istua. Oikeastaan kaikki tähänastiset ammatilliset kurssit on ollu tosi kivoja, ehkä elokuvatuotannon perusteet ja just alkanut käsikirjoituskurssi on niitä mielenkiintoisimpia.

5. Millainen on huoneesi?
Kaksiossa kun asutaan, ei ole omia huoneita  - sinänsä. Mä majailen kyllä enemmän täällä olohuoneessa, missä mun konekin on (ja Kimmo taas omalla koneellaan makkarissa). Täältä löytyy työpöytä tuoleineen, kolme kirjahyllyä täynnä mun roinaa (ja pari kirjaakin), tv tasoineen, punanen sohva, kaks punasta nojatuolia, sohvapöytä, matto joka kerää kaikki kissankarvat, pari kiipeilytelinettä ja kasa kissanleluja.

6. Mitä inhoat ihmisissä?
Taipumusta tehdä järjettömiä tekoja. Valehtelu, ahneus, itsekkyys... Näitähän riittää.

Viimeisiä kertoja Miinalla syksyllä 2012.

7. Mitä harrastat? Miksi?
- Ratsastusta, koska hevosen luottamuksen ansaitseminen ja yhteistyön saavuttaminen on palkitsevimpia asioita mitä tiedän. Parhaimmillaan myös arkihuolet pois työntävä rentouttava harrastus.
- Joogaa, sillä kehonhallinta on fiksu juttu (siitä on hyötyä muissakin harrastuksissani) ja rauhallinen venyttely on yleensä juuri se mitä mun kipuileva selkäni kaipaa pysyäkseen parempana.
- Zumbaa, koska löydettiin rästitunnilla käydessä ihan mahtava ohjaaja, joka vetää aina täysillä ja innosti meitä, niin vaihdettiin kuntotanssista tähän. Tanssillista liikuntaa siis siksi, että pidän tanssimisesta ja liikkuminen pitää kehon kunnossa ja mielen virkeänä.
- Valokuvausta, sillä se on luovaa ja opettavaista puuhaa. Kiva tapa ikuistaa hienoja hetkiä, maisemia... mitä vaan!

8. Hulluin asia, minkä olet tehnyt?
Varmaan se kun matkasin yli 300 km kaupunkiin, jossa en ole koskaan käynyt, tapaamaan ekaa kertaa ihmistä, jota en ollut koskaan tavannut. Tutustuttiin netissä. Leffoissa tällaset jutut päättyy esim. veriseen kirveeseen, mutta meille siitä on seurannut jo 4 vuotta seurustelua.

Jokunen vuos takaperin mökillä, mummon maatila taustalla. Taitaa olla juhannus. :)

9. Mainitse 5 tärkeintä asiaa sinulle?
Terveys, perhe, ystävät, eläimet (ei muurahaisista alkaen kaikki vaan Ninni, Niilo, Päikkä...) ja onnellisuus.

10. Mikä on unohtumattomin kokemuksesi?
Ei tullut tähän hätään mieleen kuin heppajuttuja. Sellaset kerrat kun on ratsastanut hevosta ilman suitsia tai kokonaan ilman varusteita, ja ehkä parasta näistä oli se kun sain hevosen peruuttamaan ilman varusteita. Aivan uskomaton tunne.

11. Mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua?
No tähänhän on tosi kiva päättää tää... :) Varmaan se kuuluisa ja kauan odotettu maailmanloppu!



Zaladino Hovin Ratsutilan jäähyväisnäyttelyissä kesällä 2012.

Haastetut:
Sini
Sandra
Suvi
Emma
Anni
Joanna
Riia
Sari
Riikka
KR
Emma

(Wau, kerrankin sain sen 11 bloggaajaa täyteen!)

Omat kysymykset:
1. Mihin maahan haluaisit juuri nyt matkustaa? Miksi?
2. Mihin maahan et tällä hetkellä haluaisi? Mikset?
3. Miten keksit blogisi nimen ja pidätkö siitä itse (edelleen)?
4. Mikä on tärkeintä mitä hevonen on sinulle opettanut?
5. Mitä mieluiten teet hevosen kanssa ratsain?
6. Entä maasta käsin?
7. Mikä on hauskin hetkesi hevosten kanssa?
8. Oletko harkinnut hevosharrastuksen lopettamista? Miksi?
9. Miksi et kuitenkaan ole lopettanut?
10. Minkä muun eläimen kanssa voisit harrastaa/puuhastella?
11. Harrastaako tai onko joku perheenjäsenesi harrastanut hevosia?

Liebster Blog

Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa.

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaajaa, joka antoi haasteen sinulle.
2. Valitse viisi blogia, (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset kelle jätit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.

Kiitos paljon tästä tunnustuksesta Roosalle! 
Tämänhetkisiä suosikkeja on enemmän kuin viisi, mutta haastetaan nyt nämä:


Elämäntapana hevoset.
Suvin tarinoita tallielämästä täykkäritamma Neten kanssa. Tästä blogista löytyy myös ajatuksia herättäviä mielipiteitä eläinten kaltoinkohtelusta ja monesta muusta kiinnostavasta aiheesta.

For Better, For Worse
Kaverini Emman ja hänen quartertammansa Riiman elämää westernin parissa. Emmalla on myös ilmaisu hanskassa aiheessa kuin aiheessa, eli hänenkin tekstejään jaksaa ja kannattaa lukea ihan ajatuksella.

Käsi joka kameraa heiluttaa
Sonja on enemmän video- kuin hevosbloggari ja postailee mitä mielenkiintoisimpia pätkiä, aina omista projekteista muiden youtube-käyttäjien mestariteoksiin.

Unelmat on tehty toteutettaviksi
Lotta opiskelee parhaillaan hevosalan ammattilaiseksi ja tarinat hevosopiston vilskeestä ovat kiinnostavia. Sisältää usein paljon kuvia ja videoita.

Armin ja Sandran Parellielämä
Nuoren tytön ja ponin yhteiselämää Pat Parellin oppien tyyliin. Te jotka haluatte hevosenne kanssa luoda täydellisyyttä tavoittelevan yhteyden, vinkit saa täältä!

Ja extrana/sokerina pohjalla haluan nostaa esiin vielä yhden erityisen blogin:

Prinsessa Päivänkakkara
Blogia kirjoitteleekin pieni arabitamman alku Daisy (joten tämän blogin kautta tämä haaste tuskin lähtee eteenpäin). Varsan mietteitä elämästä ja sen ihmeellisyyksistä on hauska lukea, tästä saa piristyksen synkempäänkin päivään. :)

Haaste

Sain haasteen Riialta, kiitoksia!

Säännöt
* Haasta neljä blogia
* Yritä haastaa sellaisia blogeja, joilla on vähän lukijoita
* Vastaa kaikkiin kysymyksiin!

Haastan: Sandran, Cipen, Anun ja Sarin

Blogin toinen banneri viime keväältä/kesältä.

1. Miksi aloitit blogin pitämisen?
Kattelin mielenkiinnolla kavereiden blogeja ja olin sillon just uuden vuokrahevosen, Miinan, kynnyksellä. Aattelin että siitä on hyvä alottaa blogin pitäminen. Tarkoitus oli ja on edelleen kerätä talteen muistoja niin itselle kuin muillekin nähtäväksi. Bloggailu selvittää myös omia ajatuksia, kun ne saa tekstimuotoon.

2. Oletko kilpaillut/millä tasolla kilpailet?
En vielä. Jokusen hassun leirikisan oon juossut läpi. Ja itseasiassa leipuri-kondiittoriopiskelijana oon kilpaillut Taitaja-semifinaaleissa kakskin kertaa. :) Mut hepoilla siis en.

3. Kuinka kauan olet ratsastanut?
Välissä on ollut niin epämääräisiä taukoja, että hirmu vaikea sanoo. Näin äkkiseltään laskettuna puskastelua ja tunnilla käymistä on ollut aktiivisesti sellasen 8 vuoden verran yhteensä.

4. Koulu vai esteet?
Onpas kapeat vaihtoehdot... >:) Näistä kahdesta ratsastan "arkena" enemmän koulua. Esteitä kyllä haaveilen treenaavani, siihen tarviin enemmän opetusta. Jos kisaamista miettis tulevaisuudessa, niin joku pieni hassu ristikkoluokka kuulostaa kivemmalta kuin Helppo C. :)

Klassisen koulun tunnilla Miinalla loppukesästä, kun meinattiin kokeilla sitä Helppoo Ceetä.
Tammalla meni selkä niin jumiin, ettei reenistä tullut mitään niin ei tullu sit kisoistakaan. 

5. Valmennus vai kilpailut?
Valmennus. Niistä oppii aina ihanan paljon uutta - varmasti kisoistakin, eri tavalla vaan.

6. Poni vai hevonen?
Oon pitkään, ellen aina, ollut hevosratsastaja. Ponit on söpöjä ja hauskoja, mutta mulla ei yleensä riitä kärsivällisyys niissä itsepäisyystaisteluissa. Hevosten kanssa semmoset on harvemmassa.

7. Onko sinulla hoito-, vuokra- tai omaa hevosta?
Vuokralla on nyt tuo Päikkä-"poni"... :D Vaikka tiiä nyt onko se oikeasti määriteltävissä poniksi vai hevoseksi. Enempi siinä hevosta kuitenkin on.

8. Oletko hypännyt kiinteitä esteitä?
Mun estekokemus on niin alkeistasoa, että en usko. Eiköhän sen muistais.

9. Lempi hevosrotu?
Arabi! Tarviiko mun edes perustella? Ja on noi arabiristeytyksetkin hauskoja.

Minä & ox-t. Sheba Mill Creek Ranchilla kesällä 2012.
Huomatkaa ettei revähtäneet nivelsiteet ja nilkkatuki estä ratsastamista!

10. Korkein este mitä olet hypännyt?
Yhellä ratsastuskoulutunnilla hypättiin joskus vuonna nakki niin isoo estettä että mua hirvitti, eikä mulle koskaan selvinnyt että kuinka korkee se oli. Mutta arvioisin tämän jättiläispystyn olleen jotain 80-90cm. ;)

Toinenkin haaste

Ja teen nyt kolmannen kerran tämän 11 kysymyksen haastepostauksen. :D Tämä tuli Julizilta, kiitos kiitos. Nytkään en haasta ketään. 

1. Musiikkimakusi?
Kantri, pop, metal, rock. Aika monesta genrestä löytyy suosikkeja, yksittäisissä tapauksissa jopa räpistä, reggaesta, konemusasta... Mutta linkataanpa tähän nyt toisenlainen lempibiisi kuin äskeiseen postaukseen. En ole aiemmin ollut suurikaan Apulanta-fani, radiosta kuunnellut ja tykännyt, mut ei sen ihmeempää. Tolla uudella levyllä on pari todella kovaa biisiä, ja tää on nyt se mikä soi mulla koko ajan päässä ja pakko kuulla uudestaan ja uudestaan.

2. Lempieläin ?
Hevonen. Se on ollut aina, samoiten kissa hyvänä kakkosena. Yllättikö ketään?

3. Lempiväri ?
Joskus oli aika pitkään sininen ja nojoo, on se vieläkin kiva väri, mut ehkä vihreä on nyt ottanut enemmän valtaa mun valinnoissa.

4. Jos omistat hevosen, mikä hevosessasi on hyvää ja mikä huonoa ?
En omista, mutta vuokrahevosessani Miinassa parasta (ja pahinta) on se, että se on joka päivä arvoitus. Koskaan ei tiedä tuleeko tänään aivan täydellistä pleasure-jogia löysin ohjin vai sinkoillaanko pitkin kenttää ilman mitään kontrollia. Täytyy mainita myös Miinan loputon ihmisystävällisyys, mikä saa sen pyrkimään tekemään aina parhaansa ja on sympaattisimpia hevosia mitä oon tavannut.

minä ja Miina treenin jälkeen huhtikuussa

5. Este, koulu vai maasto ?

Noista kolmesta maasto. Mutta jos verrataan kentällä työskentelyä maastoiluun, niin tykkään molemmista ja molempiin on oma mielentilansa. Elämäänsä kyllästyneenä ei kannata lähteä työstämään laukanvaihtoja vaan ottaa spurtit metsätiellä, nollata aivot täysin. Mutta sanoisin silti että oon aina ollut hippasen enemmän kentän kiertäjä kuin maastoilija, ainakin toistaiseksi. 
Ja jos olisin enkkuratsastaja, olisin puskastelija/koulutuuppari. Esteissä on liikaa vauhtia ja vaaratilanteita mulle. :)

6. Oletko hypännyt maastoesteitä ?
Ei oo tarjoutunut tilaisuutta, enkä kyllä välttämättä olis uskaltautunutkaan.

7. Oletko uittanut hevosta ?
No en oo sitäkään päässy kokeilemaan. :( Lähen kyllä messiin jos joku on kesällä menossa!

8. Jos olet, oliko se hauskaa ?
Varmaan olis.

9. Lempi kissa-, koira- ja hevosrotusi ?
Eri kissaroduista ei oikein oo kokemusta, mutta ulkonäöltä miellyttää kovasti ne Whiskas-mainoksien hopearaidalliset kisut. :)
En oo ees miettinyt lempirotua, en tosiaan kovin koiraihminen ole. Nyt kun mietin niin keksin kaikista roduista jotain negatiivista... Mutta sanotaan nyt että se siskon shetlanninlammaskoira on osoittautunut todella järkeväksi koiraksi. 
No tää oli ainoo helppo: arabialainen täysiverinen. Viime vuosina kun oon rotuun paremmin tutustunut, oon päässyt näkemään miten ainutlaatuisia sen edustajat on ja melko varmasti jos oman hevosen joskus hankin, se tulee olemaan arabi.

 Hovin arabeja jälleen... Ziruela ja Miztral laitumella kesällä 2011

10. Kuinka kauan olet harrastanut hevosia ?

On-off -tyylillä 3-vuotiaasta asti. Jos lasketaan ne vuodet kun oon aktiivisesti käynyt tunneilla ja/tai ratsastanut itsenäisesti, niin jotakin 7-8 vuotta.

11. Luetko muiden blogeja ?
Totta kai! Tylsäähän tää bloggailu olis jos ei ois itelle mitään luettavaa. Luen kiinnostavia hevosblogeja sekä tuttujen ja kaverien kirjoittelua muistakin aiheista. 

Haaste

Sain taas pari uutta haastetta. Tää on tää sama mikä täällä blogimaailmassa nyt aika vilkkaaseen pyörii. En saanut viime kerrallakaan haastettua sitä vaadittua 11 blogia, joten tällä kertaa jätän haastamatta ja vastaan vain kysymyksiin. :) Nämä kyssärit tulivat Niinalta, kiitos hänelle!

1. Mitä kaipaat juuri nyt?
Kivuttomuutta. Olen vuosia tapellut nokkosrokon kanssa ja vuoden seläkipuja vastaan. Tänä keväänä ne kävivät kimppuun yhteistuumin oikein urakalla enkä enää muista sellaista päivää, kun ei olisi sattunut tai kutittanut tai ollut mikään turvoksissa... Eteenpäin mennään lääkkeillä, fysioterapialla ja suomalaisella sisulla. Kyllä se kivutonkin päivä vielä koittaa. 

2. Mieleenpainuvin hevoskokemuksesi?
Kauheen vaikeeta miettiä vaan yksi... Tähän on kyllä pakko sanoo kokonaisuudessaan Hovin Ratsutila. Sen tallin ihmiset ja hevoset on opettaneet mulle ihan hirveästi, selättäneet mun hevospelon aikoinaan ja avanneet silmät lännenratsastukselle. Sitä paikkaa jään ikuisesti kaipaamaan, kun tila syksyllä toimintansa lopettaa. 

teoriatunti Hovin leirillä 2010: juoksutusharjoitus Marquesan kanssa

3. Kesäsuunnitelmasi?
Hevospuolella on pari valmennusta, Miinalla ja ilman, sekä viikon mittainen ( viimeinen :( ) leiri Hovilla. Lisäksi Miinaa ja Päiviä auttelen parissa matkakisoissa, lännenkisoissa, näyttelyissä ja Miinan muutossa. Juhannus vietetään mökillä ja jossain välissä pitäis ehtiä isän luo Viroonkin, mahdollisesti telttailemaan. Töitä teen osan kesästä, neljä viikkoa lomailen ja tuossa se loman täyte tulikin mainittua. :) 

4. Oletko ollut ratsastuskisoissa?
En ole koskaan kilpaillut itse, kattomassa ja kuvaamassa vaan ollut. Ja toki on pari sijoitusta Hovin leirikisoista, barrel racingistä. (; 

 minä ja Ziri barrel racing -leirikisassa 2010

5. Hevosissa/poneissa parasta?
Vilpittömyys. Hevonen ei valehtele eikä juonittele selkäsi takana. Parhaimmillaan se on innokas tekemään mitä ikinä siltä pyydät ja luottaa suhun täysin. 

6. Viime kesän kohokohta?
Ei tarvinnut kauan miettiä, Kroatian matka. Oltiin viikko makeessa huvilassa, jossa oma uima-allas, isolla porukalla: äiti, sen mies, minä, poikaystäväni, siskoni, sen miehen tytär, sen miehen poika ja sen pojan tyttöystävä. Mlini oli ihanan rauhallinen rantakylä mukavine ihmisineen, hienot biitsit, hyvää ruokaa ja toi porukka mahdollisti mukavaa vaihtelua. Saattoi mennä aamupäivällä rannalle ja lounaalle vanhempien kanssa, iltapäivällä tyttöjen kanssa shoppaamaan ja illalla me nuoret parit juhlimaan. (; Oltiin kaikki samaa mieltä, tää oli kaikista meidän matkoista tähän asti ylivoimaisesti paras. 

oma allas etupihalla! ja vuorenrinteeseen rakennetusta huvilasta näköala merelle.

7. Harrastuksiasi?
Ratsastus ja valokuvaus on tällä hetkellä ainoat. Syksyllä jatkan varmaan jumpassa taas ja tietty lenkkeilyä yritän aina välillä. Huom. yritän...

8. Unelmiesi paikka?
Kauhean laaja kysymys. Jos mietitään että missä haluaisin asua, rakentaisin varmaan omakotitalon tonne Sipoon mettiin. Metsän keskelle omaan rauhaan ja sopivan lähelle jotain kivaa pikkutallia. :) Jos taas mietitään vaikka lomakohdetta, niin Kroatiaan lähtisin uudestaankin. Joku muukin Välimeren maa kävisi hyvin, sellanen kaunis ja rauhallinen paikka missä levähtää ja nauttia elämästä.

Mlinin venesatama

9. Elämässäsi tällä hetkellä tärkeintä?
Varmaankin se sisu ja itseluottamus. Etten anna tän kipuilun masentaa ja jähmettää itseäni sängyn pohjalle. Että yrittäisin parhaani ja tekisin kaikkeni ja luottaisin siihen, että kyllä tää onnistuu, niin varmaan pääsisin selkäkivuista ja toivottavasti nokkosrokostakin. 

10. Lempimusiikki?
Wooh, sitä on niin paljon. Kantrissa, metallissa, rokissa ja monessa muussa genressä on niin monta biisiä mitkä mua miellyttää. Mutta tähän kannattaa varmaan linkata joku kautta aikojen suosikki. Tää biisi ei ehkä kuvasta parhaiten millasesta yleensä tykkään - tai ehkä kertookin. Yleensä kuuntelen nopeatempoisempaa, tässä biisissä tärkeintä on tunne, joka sanoista ja äänestä välittyy. Tähän biisiin suorastaan rakastuin jo yläasteikäisenä enkä ole tähän päivään asti kyllästynyt. Paras balladi mitä tiedän. 

11. Lempilausahduksesi?
Ei nyt tietenkään tule mitään hyvää mieleen... On paljonkin hienoja hevosiin liittyviä sananlaskuja, mutta mainittakoon nyt ihan toisesta aihepiiristä huudahdus, jota kuulee Kimmon ja sen kaverien suusta useinkin. Oltiin sitten katsomassa lätkää, pelaamassa lautapeliä, grillaamassa tai mitä ikinä, moneen tilanteeseen sopii: "Tee ny jotain! Kaadu edes!" 

Kysymyshaaste

Sama logo, erityyppinen haaste. Tämän minut haastoi tekemään Suvi, kiitos hänelle. :) Sääntöjen mukaan kiitän haastajaani, vastaan hänen keksimiin 11 kysymykseen ja keksin uudet 11 kyssäriä seuraavalle 11 blogille, jotka haastan. Suvi oli mielestään saanut vaikeita kysymyksiä ja keksi itse sitten vielä vaikeempia, kiva... :D Mulla löi pää taas tyhjää, joten seuraavat sai suht helppoja.


1. Hetki/hetket elämässäsi, jotka ovat sinua eniten muuttaneet?
Noin yleisestiottaen sanoisin vastoinkäymiset. Sellaset hetket, joina joutuu luopumaan pitämästään työstä terveytensä takia ja joutuu miettimään puolet elämästä uusiksi. Siinäkin oppii uutta, keksii miten tästäkin selviydytään eikä se jälkeenpäin jää harmittamaan.
Sitten taas jos mietitään ratsastuspuolta, niin siinäkin vastoinkäymiset joo, mutta eniten ehkä nostaisin tässä jalustalle ensimmäisen leirini Hovin Ratsutilalla vuonna 2004. Leirille mennessä olin vielä toipumassa viisi vuotta kestäneestä hevospelosta, joka oli enää laukka- ja maastopelko siinä vaiheessa. Hovin ihanien arabien kanssa opin eroon siitäkin ja tutustuin mahtavaan lännenratsastukseen, joten se on ehdottomasti hetki ja paikka, jotka on mua ratsastajana muuttaneet.

Kesän -07 leirin barrel racing -kisat Ziderin kanssa. Yleisleireillä vedettiin aina riimuilla & ohjilla, ilman satulaa noi skabat. 

Nykyään me western-leirien nössöt mennään suitsilla ja lännensatuloilla, varmuuden vuoksi. :D 

2. Mikä on sinulle tärkeintä elämässäsi?
Kääk, pitääkö tähän valita vain yksi asia? Sanon läheiset. Siihen kategoriaan luettelen kaikki minulle tärkeät ihmiset ja eläimet, Kimmo, Miina, Niilo, perhe, sukulaiset, ystävät... Ilman heitä elämä tuskin olisi elämisen arvoista.

3. Parhaat puolesi hevosten kanssa?
Varmaankin sellanen jämäkkyys ja johtaja-asenne. Mitä enemmän niiden kanssa puuhailee, sitä enemmän niiltä oppii ja nykyään varmasti se tieto on kasvattanut ymmärtäväisyyttä ja ehkä vähän kärsivällisyyttäkin.

4. Huonoimmat puolesi hevosten kanssa?
Vaikka tuossa totesin sen vähän kasvaneen, täytyy silti listata toi kärsivällisyys tähänkin. Sitä haluaisin enemmän, samoin rauhallisuutta tietyissä tilanteissa ja ratsastaessa etenkin kehonhallintaa paremmaksi, minkä usein huomaa olevan puutteelista tuon sipsuttaja-arabin kanssa: välillä oon lyödä päätäni harjamartoon ja seuraavassa sekunnissa keikun takakaarella.

5. Miksi sinulla on blogi?
Monesta syystä. Kirjoitan tätä sekä muille että itselleni. Westernistä kiinnostuneille ja siitä vähemmän tietäville, ystävilleni joita hevosteluni kiinnostavat, ja niin edelleen. Itselleni kirjoitan ajatusten selkeyttämiseksi ja asioiden muistamiseksi. Edellisestä vuokrahepasta pidin pientä päiväkirjaa ihan vaan Word-tiedostoon, että muistaisin mitä oon minäkin päivänä tehnyt ja miten ollaan edistytty. Plus oon aina ollut vähän tällanen netti-intoilija, joten ulkkien ja kokonaisuuksien suunnittelu on kivaa. :)

6. Mikä tekee sinut onnelliseksi?
Terveys, perhe, ystävät, eläimet, hyvä sää, hyvä ruoka ja juoma, ja kaikki mieluisa puuhastelu. Ykkösenä tietysti ratsastus, ja ihan parasta on kun mahollisimman monta näistä voi yhdistää. :)

Löysin vanhan kuvan musta ja ex-hoitoheppa Wellusta jokusen vuoden takaa. 

7. Miksi harrastat ratsastusta/hevosia?
Välillä mietin sitä itsekin, ja on vaikea löytää yksiselitteistä vastausta. Koska pidän siitä, se on ehkä se simppelein. Ratsastus tuo ihanaa vapauden tunnetta ja seurallisena tapauksena nautin kävelylenkistä ihan jalkaisinkin enemmän, jos mulla on hevonen mukana matkassa. Kuten aiemmin totesin, nää eläimet on opettaneet mulle niin paljon ja haluan viettää mahdollisimman paljon aikaa niiden kanssa, jotta oppisin yhä lisää.

8. Tavoitteesi hevosten kanssa?
Tulikohan se nyt jo osittain tuohon äskeiseen... :) Eli oppiminen ennen kaikkea. Tätä oppimista toivon tapahtuvan niin itsenäisessä ratsastelussa kuin valmennuksissa ja tulevissa kilpailuissakin. Tällä hetkellä tähtään saumattomaan yhteistyöhön Miinan kanssa, joka toivottavasti tulevaisuudessa johtaa rentoihin maastoretkiin ja joskus vielä sijoituksiakin tuottaviin kisaosallistumisiin.

9. Huonot tapasi?
Stressaaminen. Tätä en voi liikaa korostaa. Mä stressaan koko ajan ja kaikesta, enkä osaa lopettaa sitä. Se tosiaan vaikuttaa jo tällä iällä mun terveyteenkin ja pitäis saada oikeesti kuriin. Tietenkin laiskuus on helposti tähän lueteltavissa, mut yhtä pahana kuin tota stressaamista vois pitää on myös itkeminen. Harrastan sitä ihan älyttömän usein, eikä sitä oikein tunnu kukaan ymmärtävän, mutta se on kans jotain mitä en pysty hallitsemaan. Reagoin kaikkeen voimakkaasti tunteella, oli se sitten iloa tai surua, ja pahimmassa tapauksessa noista molemmista pääsee itku. :D

10. Mitä ilman et voisi elää?
Happea? Sydäntä? Näitäkin asioita on aika paljon, mutta onneksi ihminen on aika sopeutuvainen olento. Kyllähän sitä varmaan oppisi elämään ilman rakkaita ihmisiä tai tietokonetta tai karkkia, vaikka se kipeää alkuun tekisikin. Mut siitä en tiedä olisiko musta elämään, jos olisin sokea. Oon sitä monesti miettinyt, että näkö on ehkä aisteista antoisin ja jos sen menettäisin, voisi olla aika raskasta.

11. Mikä on elämän tarkoitus?
Just kun olin huokasemassa helpotuksesta että selvisin näistä kyssäreistä... :D
Mitä tässäkin postauksessa oon jo moneen otteeseen painottanut, niin varmasti elämässä tärkeintä on oppiminen. Muista ihmisistä, omista virheistä, kaikesta. Löytää se, mikä on itselle tärkeää, tavoitella unelmiaan ja olla onnellinen. Näin mä olen sen ajatellut ja pyrkinyt elämään sen mukaan, minkä nyt tässä yhteiskunnassa pystyy. Ilman rahahuolia ja "pakollista" työntekoa olisin onnellisempi, mutta optimisti osaa ottaa niistäkin ilon irti. :)


Kysymykset seuraaville: 
1. Millaisia blogeja luet ja miksi?
2. Mikä on parasta kesässä?
3. Jos olisit eläin, mikä eläin olisit ja miksi?
4. Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?
5. Mitä kadut tähänastisessa elämässäsi?
6. Mitkä ovat elämäsi parhaita puolia?
7. Jos voittaisit lotossa viisi miljoonaa, mitä tekisit rahoilla?
8. Jos et bloggaisi blogisi nykyisestä aiheesta, mistä muusta voisit pitää blogia?
9. Mitä muita harrastuksia olet kokeillut kuin nykyisiäsi?
10. Mikä hevosissa/koirissa/muissa eläimissä ärsyttää? (valitse blogisi aiheen mukaan)
11. Mikä on hevosissa/koirissa/muissa eläimissä parasta? (valitse blogisi aiheen mukaan)


Ja uhrini ovat: 
Katja
Aino
Marika
Anni
Susanna
Lotta
Niina
Sanni
Heli

Hyvän mielen haaste

Tähän alkuun hätistän teidät kaikki lukijat vilkaisemaan tuonne sivun oikeaan reunaan ja käyttämään ääntänne! Ilman lukijoita blogi on täysin turha ja teidät huomioiden haluaisin jatkossa kirjoittaa teitä kiinnostavia postauksia. :) Jos tuntuu että tuosta kyselystä joku vaihtoehto puuttuu, niitäkin voi ehdotella kommenttilootaan ihan vapaasti!

Siskoni Katjahan tämänkin haasten blogilleni lykkäsi ja sääntöjen mukaan kerron siis 10 ilonaihetta elämässäni ja haastan seuraavat neljä blogia tekemään saman:

Anni & hepat
Päivi & Miina
Susanna & Nuutti
Heli

Asunto
Aloitetaan näinkin maallisista asioista. On IHANAA että voi asua edullisesti todella mukavassa kämpässä ja mukavalla, rauhallisella alueella. Oli ihan mieletön tuuri, että päästiin muutamaan tähän enkä halua pois kyllä vuosiin!

Ratsastus
Ylä- ja alamäissä, ratsastus on ollut osa mun elämää aina alusta lähtien ja toivottavasti tulee olemaankin vielä pitkään. Mikään ei vie huolia yhtä tehokkaasti pois kuin hiljainen metsä ja hevosen tasaiset askeleet alla.

t. Izbiliya ox viime kesänä Hovin Ratsutilalla (c) minä

Valokuvaus
Laitetaan heti perään toinen rakas harrastus. En hirmu proo kuvaaja koe tai väitä olevani, mutta kuvien ottaminen on iloisia hetkiä ja niistä jää tulevaisuutta varten muistoja, jotka eivät haalistu (digimuodossa ainakaan!).

Niilo
Kun tuntee eläimen sen elämän alusta asti ja pääsee seuraamaan sen kehityskaarta, se on jotain ainutlaatuista. Oon ikionnellinen, että toi ihana kissa, joka tulee joka päivä mua maukuen vastaan kun tulen kotiin ja iltaisin kehrää sylissä tv'n äärellä, asuu nyt mun luona taas.

Tv-sarjat
Mistä päästäänkin taas pinnallisempiin asioihin: ihan oikeasti piristää mun päivää seurata täysin tekaistujen hahmojen välistä suhdesoppaa ja mitä ikinä niiden pään menoksi on keksitty. TV'stä tulevien sarjojen lisäksi löysin uudelleen Prison Breakin pariin (sain halvalla 1. ja 2. tuottarit!) ja suurinpiirtein nukkumaan mennessä jo odotan, että aamulla pääsen kattomaan seuraavan jakson. :D Koukuttavako? Eeeei...

Perhe
Mulla on todella hyvät välit kaikkiin mun perheenjäseniin ja siitä pitää oikeasti olla kiitollinen, koska se ei ole mikään itsestäänselvyys. Erityisesti äiti ja Katja on usein mukana ja mahtavaa seuraa, mitä ikinä sit tehdäänkään: shoppaillaan, viedään Ruffe näyttelyihin, käydään lenkillä...

Katjan kanssa uittamassa koiria viime juhannuksena

Miina
Tämä valinta tuskin yllättää kovin montaa blogini lukijaa, mutta tähän haluaisin korostaa, että näin upean hevosen kanssa työskentelyn mahdollistaa vain yksi ihminen, ja oikeastaan se on Päivi, josta pitäisi olla iloinen. :) Hevosihmiset on todella kirjava kansa, joten on kyllä tuuri että on löytynyt näin samanhenkistä seuraa!

Leipominen
Jos palataan harrasteasioihin vielä - tai mun kohdalla voi työasioiksikin kutsua ehkä vielä joskus - leipominen on aina ollut musta kivaa ja koulutuksen myötä on oppinut yhtä sun toista ja jatkuvasti löytyy halu kehittyä ja kokeilla uutta. Siinä hommassa yhdistyy kivasti valokuvauskin, niin ei jää vaan muistelun varaan, miltä luomukset tällä kertaa näyttikään.

velipuolen yo-kakut viime kesältä à la minä

Kesä
Siis tätä on odotettu jo niin pitkä tovi, että kohta ois loppunu usko kesken. Tarviiko tähän nyt edes perustella, mikä kaikki tässä vuodenajassa on niin paljon hienompaa, kuin niissä kolmessa muussa? No kaikki!

Kimmo
Jos ei toimivasta parisuhteesta ja yhdessä asumisesta parhaan kaverinsa kanssa voi olla iloinen, niin sit ei kyllä osaa iloita yhtään mistään. Vuosien jälkeenkin sitä välillä ihmettelee, että on näin nuorena löytänyt sellaisen ihmisen, jota ilman ei aio enää elää. :)