Viikon Miina-kooste

Koitan nyt hataralla muistillani kaivella, mitä sitä tulikaan viikon varrella hepan kanssa tehtyä. Keskiviikkona menin vissiin horsemanship -tyyppisiä harjoituksia. Laitoin kolme tötsää pitkälle sivulle, yhden alkuun, yhden loppuun ja yhden keskelle. Alkuverkkaan reipasta kevyttä ravia ja sen jälkeen alotettiin harjoittelu. Tötsillä tein useita variaarioita, esim: tötsä 1. pysähdys, käynnissä 2:lle, voltti 2:n ympäri, ravissa 3:lle ja pysähdys, peruutus. Horsemanship vastaa siis länkkärissä kouluratsastusta, mutta on aika simppeliä ja radat voi olla noinkin lyhyitä. Mm. siellä May Day Show'ssa, jonne aiottiin mennä mut ei sit päästykään, niin olis laukaton luokka ollut muistaakseni just tuon esimerkkini mukainen. Tuon lisäksi otin sit laukkaa mukaan ja saatoin käyttää kaikkia kolmea askellajia "radan" aikana. Laukassa oli (tää on hirveetä ku ei vaan muista mitään muuta ku mitä on just tänään tehnyt!)... kyllä se tais olla vähän työn takana se vasen, joten otin sitä parit nostot ja oikeeta sit tuossa radalla, kun nostaa niin näppärästi sen.

Perjantaina jatkoin vähän samoissa fiiliksissä ja päätin keskittyä enemmän istuntaani. Mitä tuosta äsken vielä unohtui, horsemanshipissä tuijotetaan fiksoituneesti lähestulkoon pelkkää ratsastajaa, eikä hevosta juurikaan, joten näkymättömät avut on kullan arvoisia! Niinpä alkuun taas ravailin energioita alta pois ja alotin käynnissä pysähdysharjoitukset. Heitin jalkkarit välillä jalasta ja ohjat nuppiin, niin en todella voi tukeutua huomaamattani ohjaan tai edes pohkeeseen, ja saan paremman tuntuman istuinluilla. Välillä liikkeellelähdöissä piti kyllä pohjetta käyttää ja pysähtyessä joskus nypätä ohjaa, kun ei meinannut tamma haluta pysähtyä kuin vasta viiden askeleen jälkeen. Sitten otin ravi-käynti-ravi -siirtymisiä ja Miina oikein loisti! Tuli niin hienoja siirtymisiä kumpaankin suuntaan, että olin kyllä ylpeä. :) Se on niin hauska, kun se hoksaa muutaman kerran jälkeen, että ahaa, kun sä lähdet "kävelemään" kovempaa tahtia mun mukana sun istuinluilla, sä haluat että mä ravaan! Kerta kerran jälkeen saattoi vähentää pohkeen määrää näissäkin ja laukat sujui ihan jees, joskin vasen edelleen monen väärän noston takana.

Ja sitten päästään tähän varsinaiseen touhu-lauantaihin, mikä Päivin kanssa vietettiin. Aloitettiin laittamalla Miina kuntoon ja Päivin verkkaillessa tammaa kyhäsin kentälle trail-rataa. Tällä kertaa ohjelmaan kuului perus pujottelu, neliö, jonka sisällä käännytään 360 astetta (yleensä tehdään puomeista, mutta niitä kun oli niin vähän, tehtiin tötsistä), kulmaperuutus, naruportti ja laukkapuomi. Alkuun tuo kulmaperuutus oli puomikuja, eli tötsän sijaan kaksi puomia muodosti kujan toiset "seinät". Sinne siis ratsastetaan hevonen käynnissä kujaa pitkin läpi, pysähdys ja peruutus takaisin. Jaloissa kolisevat puomit oli Miinalle vähän liian stressaavia (vaiko sittenkin Päiville :) ja helpotettiin tehtävää vaihtamalla tötsään. Siltikin puomit kolisi ja siirtyili välillä, mutta tässäkin huomas, että Miinan on helpompi suorittaa tuo tehtävä toisesta suunnasta, kuin toisesta. Muistaakseni nyt niin, että tullaan (katso kuva) lyhyeltä sivulta ja käännetään hepo vasemmalle, ja sitten peruutus. Naruportti oli Miinalle jälleen kerran maailman helpoin juttu, Päivi kertokin että on paljon sen kanssa availlut selästä käsin vaikka mitä portteja edellisillä talleilla. Ja laukassa Miina oli itse rauhallisuus, tuli niin kauniita ylityksiä laukkapuomillakin, vaikka Päivi alkuun meinas että "Ei kai se hyppää?". :D

Mut auta armias kun pääsin itse selkään. Nuo käynnissä tehtävät trail-jutut oli ihan piece of cake, kaikki noista, ja ravikin oli mukavaa, mutta se laukka... Tähän saattoi vaikuttaa monikin asia, esim. yksi tallin poneista juoksenteli karkuteillä ja aiheutti yleistä hälinää viereissä tarhoissa ja sai Miinan jakamattoman kiinnostuksen, oli aika tuulista, ja oon menny Miinalla sen verta vähän, et varmaan se kuvitteli voivansa mua riepottaa miten päin vaan, mutta omistajalle täytyy olla kiltti. Että laukan kun nostin, ensinnäkään vasen ei noussut millään - nyt se hevonen on ottanut takapakkia ja selkeesti taas jumissa :I - ja kun nousi, vauhtia tuli hetkittäin liikaa ja pari kertaa ihan ruokoton yritys yksinkertaisesti ryöstää ja riekkua miten sattuu. Piristin taas muiden tallilaisten päivää rääkymällä kaikkea kaunista keuhkojeni pohjalta - onneksi Miina on tällaiseen tottunut ja yhdellä huudolla sain jopa estettyä ryöstöyrityksen. Hetkeksi tulin alas selästä ja pistin tammaa kuriin peruutuksilla ym. ennen kuin jatkettiin harjoituksia. Laukkapuomi tuntui lietsovan vaan enemmän, joten jätin sen pois, ravailin välillä rauhottaakseni tammaa ja otin lopulta ihan vaan suuren ympyrän rauhallista oikeeta laukkaa ja sit loppukäynnit. 

Päivi teki vähän löytöjä tallipihalla ja saatiin ens kertaa varten kaks uutta trail-estettä! Toinen on ihan perus pressu, jonka päältä kävelyä Miinan kaa kokeiltiinkin (se ei siis aiheuttanut mitään sätkyjä, vaikka tuon laukkasekoilun välissä tehtiin tätä), ja tamma oli alkuun kiinnostunut, rupesi kuopimaan mokomaa kasaa ja lopulta lönkytteli vaan yli niin kuin ei mitään. Toinen löydös oli pari jännää lautarakennelmaa, jotka yhdessä muodostavat riittävän leveän sillan tai banketin, miksikä sitä haluaa kutsua. :) Se on siis eräänlainen koroke, about 15cm korkea, puolisen metrin/metrin leveä ja about 2 metriä pitkä, näin arviolta. Alkuun kokeillaan leveää versiota, eli kaksi vierekkäin ja sittenhän sitä voi muutella kapeaksi, pidemmäksi jne. jos Miina uskaltaa sen yli kömpiä. :) Tästä sillasta ja sen järkevän näköisestä roudaamisesta (hih) löydätte toivottavasti lisää asiaa ja ehkä kuvankin Päivin blogista.

Sen jälkeen vietettiin vielä varmaan tunti ainakin kamoja putsaillen. Olin Päiville ehdottanut tällaista yhteistä pientä kevätsiivousta, joten putsattiin suurin osa Miinan enimmässä käytössä olevista kamoista, joihin siis kuuluu: enkkusuitset, westernsuitset, sidepullit, muutamat ohjat, muutama satulahuopa/padi, koulusatula, westernsatula. Ja putsattiin me ne harjatkin. Päivän puuhasteluista jäi kyllä hyvä fiilis, vaikkei se ratsastus ihan putkeen tällä kertaa mennytkään. Nyt täytynee sit vähän antaa Miinalle aikaa, ottaa laukkaa vaan pieninä pätkinä ja jumpata taas lisää, että se siitä uudestaan notkistuu. :)