16. toukokuuta 2013

Uutta ja jännää




Klaaran toimittaman "tyrmäyksen" (kuten tallilla muut sitä tapaturmaa kutsuvat) jälkeen on ollut rauhallisempaa - ja turvallisempaa. Hoidan nykyään Klaaraa aina kypärä päässä, vaikka vain harjaisin, syöttelisin ja varsinkin kun talutan. Ei siitä ainakaan haittaa ole ja kun se päälaki on vieläkin kosketusarka, ei kannata ottaa riskiä että samantien uudestaan tärähtäisi. 

Myös muut tallilaiset on olleet tosi sympaattisia, kyselleet vointia ja miten pärjään ton "villikon" kanssa. :) Pienessä porukassa kaikki tietää kaiken ja se on ihan hyvä asia. Tykkään kovasti tosta porukasta just siks kun se on pieni ja kaikki hirmu mukavia tyyppejä. 

Sitten niihin otsikon lupaamiin uutuuksiin: Klaaralla on uusi tarhakaveri - ja satula! Hieeeman ärsyttää ettei siitä ole nyt yhtään kuvaa, sillä se satulan kokeilu meni älyttömän hyvin ja ekaa kertaa ravailin Klaaralla pitkiä pätkiä ilman taluttajaa reipasta liikettä! Aikasemmin sen ravisiirtymiset on olleet pikkupikku tikitystä, nyt vaadittiin ihan ravia ja todella hienosti se löytyi, ottaen huomioon ettei olla aiemmin pyydetty. No, onneksi lauantaina on taas ratsastuspäivä ja sitten lupaan änkeä kameran Lauralle kouraan!




Viime sunnuntaina 15-vuotias ruunaherra Moha kotiutui meidän tallille ja pääsi heti Klaaran kanssa yhdessä tarhailemaan. Mohaa kävin kokeilemassa edellisellä tallillaan, kun kuulin että joudun Päikästä luopumaan, mutta päädyin kuitenkin Klaaraan. Silloisia mietteitä molemmista hepsuista tässä postauksessa

Kaverukset tulevat hyvin toimeen - vähän liiankin hyvin. Klaara ei ole niin pahasti Mohan perään, osaa olla yksinkin jos tarhaan jää ja lähtee ihan hyvällä mielellä aina töihin. Mutta ruunaparan sydän tuntuu särkyvän joka kerta kun hänen ihastuttava nuorikkonsa lähtee luotansa. :( Eiköhän hänkin siitä rauhoitu, muut heppaset tuolla tallilla on niin lunkeja tyyppejä että olivat maastossakin vaan mennä mollottaneet eteenpäin vaikka Mohiksella oli ihan omat jutut ja huolenaiheet. Äkkiä nekin unohtuu, kun kaverit ei turhia ressaa. :)

Mohan käsitys edustamisesta oli hetkittäin vähän omaperäinen...









5 kommenttia:

  1. sulla on aina niin mielettömän hienoja kuvia, mikä kamera sulla on? :-)

    http://tuuliemiliaa.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Mulla on Canon EOS 550D ja siihen kittiputki + pidempi putki myös. Sanoisin kyllä että suurimman eron nykyisiin ja esim. viimesyksyä edeltäviin kuviin tekee kuvanmuokkausohjelma. Koulussa oli photarinkäyttökurssi, sen jälkeen oikeen osannu muilla enää tehdä. :) Sillä saa heikommastakin otoksesta melko näyttävän.

      Poista
  2. Voisitko tehdä erkoispostauksen lännensatulan sovituksesta? :)Eli miten itse sovitat lännensatulan, mitä tulee huomioida, mitä mieltä olet halppis lännensatuloista? Onko jotain suosikki merkkiä tms. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääk, niin kuin minä tietäisin asiasta jotain. :D Vaikee ainakaan mitään tuoretta kuvamatskua saada nyt, kun Klaaralla ei oo ja tuskin tuleekaan lännenpenkkiä, eikä muilla tallin hepoilla myöskään. :/

      Luulen että se postaus jää kyllä toteuttamatta, mutta voin tähän koittaa vastata mahdollisimman laajasti noihin kysymyksiin:

      Tosiaan mulla ei ole juurikaan kokemusta asiasta. Lähinnä pari kertaa nähnyt muiden niitä sovittelevan ja kuunnellut miksi ei sovi jne. En usko että lännenpenkin sovittamisen kriteerit eroaa enkkusatulasta melkeinpä lainkaan. Satulan pitää istua lapojen kohdalta oikein. Ei pyöri / ole liian leveä, ei purista / ole liian kapea. Monissa länkkäreissä tuntuu takakaaren alle jäävän hirveästi tyhjää tilaa hevosen väliin ja siinä pitäis sitten osata arvioida, mikä on liikaa ja mikä sopivasti. Näitäkin sovitellaan ensin ilman huopaa ja tarvittaessa myös huovan kanssa. Länkkärissä huovalla on suurempi merkitys, se on paksumpi ja se voi olla esim. edestä korotettu, jolloin (ko. hevoselle) huono satula voi istua hyvin.

      Mutta yhteenvetona suurimmat virheet mitkä on mieleen painuneet yhden pv-tamman kohdalla tulee tässä: Eka lännensatula kippasi eteen, takakaari nousi liikaa ylös, mikä varmaan on huonoksi sekä hevoselle että ratsastajan asennolle. Ja seuraava taas oli liian kapea, mikä sai tamman kasvattamaan lapojen päälle ylimääräistä kudosta/rasvaa suojaamaan itseään, lihaksiaan jne. paineelta. :/ Kolmannen satulan löytämiseen meni varmaan yli vuosi eikä se ollut halpa, mutta vihdoin on sopiva!

      Jos kukkaroa kiristää ja lännensatula tulee vähemmän tavoitteelliseen käyttöön, esim. silloin tällöin maastoilua, kentällä kokeilua, niin en näe mitään syytä olla ostamatta halvempaa, synteettistä lännensatulaa - jos se sopii hevoselle. Sellainen muovipainotteinen penkki kangasjalustinhihnoineen jne. on myös paljon kevyempi eikä vaadi yhtä paljon huoltoa kuin nahkaiset toverinsa.

      Mutta ite vaikka varmaan ihan harrastehepan ostaisin, jos joskus ostan, niin haluaisin penkin, joka tuntuu mukavalta niin hevoseni selkään kuin omaan takapuoleeni. Tietysti ulkonäkö on aina plussaa, mutta toissijaista. Haluaisin myös laadukkaan ja kestävän satulan, vaikka en välttämättä kisaisikaan ikinä, eli todennäköisesti ostaisin kyllä "aidon", nahkaisen ja vähän hintavamman satulan.

      Mä en valitettavasti tiedä merkeistäkään oikein mitään. Pari sellasta muistan kyllä nimeltä, muttei mitään hajua millaisia satuloita ne on. :) Kysy vaan uudestaan, jos jotain vielä tulee mieleen!

      Poista
    2. Okei kiitos tästä :)

      Poista

Kommentit ja kehitysideat otetaan aina ilolla vastaan! :)