Taas löysi tämä haaste luokseni, kiitokset tällä kertaa Roosalle! Olen tämän jo jokusen kertaa tehnyt, viimeisimmät vastaavat haasteet löytyy täältä ja täältä. Siitä ei niin kauan ole, kun nuo 11 faktaa itsestäni listasin, joten vastailen vain saamiini kysymyksiin. En myöskään haasta ketään.
1. Mistä saat ideoita postauksiisi?
Paras teksti (omasta mielestäni) syntyy silloin, kun on tapahtunut jotain, mikä inspiroi kirjoittamaan. Tämä on hevosblogi, joten yleensä ideat tulee ahaa-elämyksistä jossain hevosalan tapahtumassa tai ihan vaan Päikän kanssa puuhaillessa - silloin kun joku menee tosi hyvin, tosi huonosti ja varsinkin kun oivallan jotain uutta.
2. Kauan olet ratsastanut?
Olen taukoillut tässä vuosien varrella enemmän ja vähemmän kerrallaan, mutta yhteenlaskettuna oon käynyt tunneilla ja puskastellut menemään noin 8 vuotta. Ratsastushistoriani löytyy kokonaisuudessaan täältä.
3. Oletko koskaan ajatellut lopettavasi hevosharrastusta?
Viime vuosina en. Tällä hetkellä hevoset on erittäin tärkeässä asemassa mun elämässä eikä ne siitä tule ihan helpolla väistymään. Mutta kuten sanottu, olen nuorempana lopettanut heppailun kokonaan, pisimmillään 5 vuodeksi. Tuolloin syynä oli pelko, myöhemmin enemmän kyllästyminen. Kuitenkin löydän aina takaisin satulaan, keinolla tai toisella.
4. Oletko loukannut itseäsi pahasti tippuessasi?
En oikeastaan. Kerran olen lapsena käynyt lääkärissä saatuani lievän aivotärähdyksen, mutta se ei muistaakseni tuntunut tai näkynyt päälle päin mitenkään. Polven nyrhäisin kerran niin, että oli vaikea kävellä, ajaa autoa ym. noin viikon verran enkä pystynyt ratsastamaan. Ja inhottavimmalta varmasti on tuntunut lentää suoraan selälleen ja ilmat pihalle.
Tämän pompun alastulossa ruhjoontui polvi. Kuvassa silloinen vuokraheppa Finesse II, syksyllä 2011. (c) Kimmo |
5. Koulu- vai esteratsastus?
Ei kumpikaan. Tässä taannoin totesin, että nimitän itseäni lännenratsastajaksi, mutta oikeasti olen vain hevosharrastaja. En halua lokeroitua mihinkään kategoriaan, vaan harrastaa kaikkea mikä on mulle ja mun ratsulleni mahdollista - ja kivaa! Haluan oppia eri lajeista eri asioita, joita voin hyödyntää niissä kaikissa ja etenkin "perusratsastuksessani".
6. Oletko parisuhteessa vai sinkku?
Parisuhteessa. Kimmon kanssa ollaan seurusteltu nelisen vuotta, josta yli puolet asuttu yhdessä. Kissojen myötä meillä on täällä oma pieni perhe. :)
Kimmo ja Ninni, Ninnin ensimmäisenä päivänä meillä. |
Tuskinpa sellasta on. Käytän sitä mikä on mukavaa päällä ja miellyttävän näköistä. Nykyään vaatteet on niin heikkoa tekoa, että ne tuppaa hajoamaan paljon nopeammin kuin ennen. Niinpä on tottunut olemaan kiintymättä edes niihin uusiin farkkuihin, kun kohta niissäkin on reikä. Mut mainitaan nyt tän hetken lemppari: turkoosit housut!
8. Lempimerkki ratsastusvarusteissa?
No ei oo kyllä sitäkään. Tässä pätee ihan samat jutut kuin edellisessä, tosin ratsastuskamppeet on yleensä vähän kalliimpia ja kestää pidempään. Ja tietenkin tärkeää on myös varusteiden turvallisuus.
9. Haluatko joskus lapsia?
Tuon kysymyksen kanssa pallottelen välillä, ohimennen mietiskellen, sillä ainakaan tällä hetkellä se ei ole mitenkään ajankohtaista. Ehkä se vielä joskus on.
10. Oletko kilpailuhenkinen?
Olen ja en. Tietyissä tilanteissa se paistaa läpi minusta, muttei kovin hälyttävästi. Ratsastuskilpailut on myös semmonen juttu, mistä en ihan tiiä että haluanko vaiko en. Toisaalta mulla ei ole mitään todistettavaa muille hevosihmisille, toisaalta se toisi uusia elämyksiä ja kokemuksia. Eli en ainakaan voittamaan lähtisi (tietenkin sanon näin, mutta itseni tuntien kuitenkin panostan ja stressaan ja odotan sitä ruusuketta).
Päikän kanssa (c) Ann-Marie H. |
11. Lempihevonen?
Yksikö vain? :( Olen tavannut niin monia upeita hevosia, että ihan mahdotonta valita vain yksi. Tehdään se valinta sitten nykyhetken perusteella: Päikkä. Sillä mä koko ajan ratsastan, opin sen kanssa uutta ja syvennän suhdettani siihen. Tiesin ottavani haasteen vastaan, kun otin sen vuokrahevosekseni, mutta en osannut kuvitellakaan millainen hevonen se oikeasti on. Koeratsastuksessa näin vain itsepäisen muulin, jossa oli pilkahdus potentiaalia. Nyt olen viisi kuukautta puuhastellut sen kanssa, ja yhteiset hetkemme ovat paljon helpompia kuin alussa. En silloin osannut pitää Päikästä, eikä se pitänyt musta. Mutta nyt taidetaan pikkuhiljaa olla toistemme ystävyyden arvoisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ja kehitysideat otetaan aina ilolla vastaan! :)