Hevoskuviot uusiksi

Eilisestä Päikkä-kerrasta pitää sen verran mainita, että oltiin taas radalla, kun kenttä on niin huonona ja tällä kertaa oli extrakivaa! Olin itekin jotenkin tosi vauhdikkaalla tuulella ja menin tavallista rohkeammin laukkaa sekä raviakin pidempiä pätkiä. Päikkä oli hyvällä tuulella ja tykkäsi mennä, muttei lähtenyt riekkumaan tai viemään. Ja oli aina kiitollinen kun sai spurtin jälkeen kävellä.

Sitten itse aiheeseen. En tiedä onko asia vielä täysin 100% varma, mutta viimeisimpien tietojeni mukaan Päikkä on muuttamassa Siuntioon vappuun mennessä. Sillä on kolme omistajaa, joista yksi siellä Siuntiossa ja ovat päättäneet laittaa sen sinne toistaiseksi. Eli siinä kariutui kaikki mun kesäsuunnitelmat sen ponin varalle.. Tietysti on kurjaa jättää hevonen, josta on juuri tullut mun ystävä. Mutta kuten aiemmin totesin, tää on jo niin mones kerta kun joudun vasten tahtoani luopumaan, että kai tähän on vähän tottunut ja osaa katsoa pää pystyssä eteenpäin.

Saatuani kuulla Päikän suunnitelmista aloin taas aktiiviseksi ht.netin markkinapuolella ja ilmoitukseeni vastasi pari kiinnostavaa tapausta. Koeratsastin ensimmäisenä 15-vuotiaan arabiristeytys(?)ruuna Mohan, jonka omistajalla on myös oma blogi. Tallilla koin heti "pieni maailma"-efektin, kun ruunan selässä kentällä köpötteli toinen vuokraajakokelas, joka paljastui Miinan ex-vuokraajaksi Marjoksi (tuli kuvioihin kun itse jouduin Miinalla lopettamaan ja nykyinen talli on liian pitkällä hänellekin).

Vuoroni tultua testailin Mohaa kentällä enkkutyyliin, kun se on siihen koulutettu, ja maastossakin käytiin kävelemässä. Kaikin puolin perusfiksu eläin, joka pysyy käsissä, mutta alkuun testaa uutta ratsastajaa. Mukavan herkkä se oli ja askeleetkin ihan miellyttävät. Laukassa ruunaa alkoi harmittaa sisälle talliin syömään viedyt tarhakaverit ja kentän huono pohja, niinpä laukannostossa kokeiltiin vähän pukkeja. Oon vissiin tarpeeksi niissä istunut ettei käynyt edes lähellä tulla alas sieltä. Hevonen vaan hallintaan ja uusi nosto.

Mohan miinuspuoli oli pitkä matka ja siitä johtuva bussilipun hinta. Se onneksi saattaa muuttua, sillä ruuna on jonossa yhdelle pikkutallille tässä 4,5 km päässä mun kotoa. Ja sillä tallilla kävin kokeilemassa tätä toista ehdokasta, Klaaraa.

Klaara on kaikista koskaan ikinä ratsastamistani hevosista/poneista poikkeus siinä mielessä, että se on vasta 3-vuotias ja ratsutus alkutekijöissään. Se on tummaruunikko ponitamma, 75% connemara ja estesukuinen. Klaaran omistaja Laura etsi poninhoitotiimiinsä ihmistä, jota kiinnostaisi puuhastella luonteikkaan juniorin kanssa sekä itsenäisesti että yhdessä hänen kanssaan.

Klaaralla on syystä tuntemattomasta luottamuspulaa ihmisiin. Kuulemma vieraille ihmisille uhittelee, ja niin se teki mullekin. Käytävällä harjatessa väistelin vähän väliä hampaita ja kavioita, ja vastaavasti palkkasin leipäpaloilla kun poni jaksoi seistä nätisti. Laura harjasi itse vähän aikaa Klaaraa, jolloin näin että se uhittelu on vain niille epäluotettaville uusille ihmisille ja luottamus on saavutettavissa. Ihan siinä parin tunnin aikanakin ponin käytös lieventyi eikä mun seurassa ihan koko ajan tarvinnut irvistellä.

Laura maastakäsitteli Klaaraa kentällä hetkisen, että näin vähän miten se hänen kanssaan toimii ja millä avuilla se on opetettu tekemään mitäkin. Klaara on ehdollistunut lähes pelkille äänikomennoille, missä mun täytyy nyt petrata etten aina aloita liikkeellä tai muulla avulla vaan sanon ensin halutun sanan, esim. liikkeelle lähtiessä "käynti". Ja vasta kun poni kävelee, lähden itse liikkeelle.

Myös Lauran 9-vuotias tytär oli mukana tallilla ja halusi ratsastaa. Talutettiin Klaaraa lyhyt lenkki tallin ympäri lähiteitä pitkin, niin että kahta puolen hevosta oli taluttaja liinan päässä ja ratsastusvyö jalustimineen selässä. Klaaralla oli vähän vauhdikas mieliala ja ravipätkällä tulikin vähän erikoisia pomppuja. Tyttö pysyi todella hyvin kyydissä, olin ihan kateellinen että noin nuorena on noin taitava ja muutenkin oli tosi reipas auttelemaan tallilla, näytti mulle mistä ruuat haetaan ja kuinka paljon jne.

Lopuksi annettiin ponin levätä hetki käytävällä ja vaihdettiin suitset päähän. Kuulin että Klaaraa on ratsastettu vain taluttajan kanssa, lyhyitä pätkiä käyntiä ja ravia, käännöksiä ja pysähdyksiä, vähän väistöjä. Syksyllä sillä oltiin kerran menty pikkuhetki ilman taluttajaa. Päätettiin että kokeillaan sitä, kun poni tuntui ihan fiksulta ne pari kierrosta mitä Laura talutti meitä kentällä. Alkuun jännäsin että oonko liian iso ponille, mutta sehän oli about Päikän kokoinen, ihan pikkasen pienempi ja tarpeeksi jämäkkä rakenteeltaan. Ja sehän oli ihan mainio ratsu! En olis arvannut, jos en olisi tiennyt tosta talutushommasta. Tein noita edellä mainittuja harjoituksia, käynnissä pelkästään ja Klaara teki väistöjäkin kuin vanha tekijä. Tykkäsin kovasti siitä, ettäs se on opetettu hyvin kevyille avuille, eli pohjeapu oli ihan näkymätön ja silti se sieti kuolainta tosi hyvin, jos välillä jouduin enemmän ohjalla johtamaan tai vähän pidättämään. Omistajastakin näki että nyt menee tosi hyvin ja oltiin molemmat hirmu tyytyväisiä lyhyeen kokeiluuni.

Viimeaikoina oon huomannut, että eniten hevosten kanssa mua kiinnostaa uuden opettaminen ja hevosen kouluttaminen. Klaaran kanssa tekeminen on juurikin sitä ja talli on niin lähellä, että kesällä meen varmasti pyörällä sen matkan. Tykkään myös siitä, että pääsen yhdessä omistajan kanssa viemään ponia eteenpäin. Tarkoitus olisikin käydä ainakin kerta viikkoon yksinään ja toinen kerta Lauran kanssa.

Miinuspuoli tässä on tietty se, ettei 3-vuotiaan kanssa voi tehdä mitä tahansa eli mitään sunnuntaimaastoilua ja pitkiä laukkasuoria ei Klaaran kanssa tulla tekemään vielä vuosiin. Mutta sitä mä oonkin tehnyt tähän asti kaikilla muilla vuokrahepoilla, nyt on tilaisuus kokeilla jotain uutta ja ainutlaatuista. Tosi hyvää harjoitusta sitä ajatellen, jos joskus meinaisi ostaa itelle varsan ja alkaa siitä ratsua kouluttamaan.

Ja hassua on se, että oon aiemmin halunnut mieluummin vanhan kuin nuoren hepan, tykännyt enemmän hevosista kuin poneista (ja arabeista, arabiristeytyksistä) ja halunnut että vuokris osaa länkkäriä tai sille saa opettaa. Ja nyt olis kuvioissa 3v enkkupuolen ratsuponi. Niin ne mielipiteet vaan muuttuu.

Eli niin siinä nyt sitten kävi että jatkossa mun ns. vuokraponi on Raitamäen Lean eli Klaara. Päikkä on vielä kuvioissa ainakin pari viikkoa, joten käyn molemmilla talleilla sen mukaan kun ehdin. Kuvia ei nyt ole ponista, koitetaan viikonloppuna saada niitäkin. :)


Ylempänä esiintyvä clip art hevonen all-free-download.com'sta.