16. maaliskuuta 2013

Kysymyspostaus

Tämän postauksen piti tulla sadan lukijan kunniaksi, mutta homma vähän venähti ja nyt teitä on jo 106! On kiva kirjoittaa tapahtumia muistiin itselleen, mutta myös se että muitakin kiinnostaa juttujani lukea ja kommentoida, lämmittää sydäntäni. :) Kiitos lukijat, tämä on teille!

Izbiliya, Hovin Ratsutilalta
Mikä on omasta mielestäsi hienoin valokuva, jonka olet ottanut?
En mitenkään osaa päättää vain yhtä kuvaa eikä tässä joukossa välttämättä ole kaikkia suosikkejani, mutta koitin tähän postaukseen etsiä kuluneen parin vuoden varrelta mieleenpainuvimmat kuvat. Hyvän kuvan tekee tietysti tekniikka, valotus, sommittelu ym. on kohdillaan, kohde on tarkentunut jne. Eläimiä kuvatessa haluan ilmentää kohteen persoonaa ja mitä ilkeimmäämpi kuva, sen parempi. Tästä alla olevasta Ninnin kuvasta tykkään hurjan ilmeen takia, vaikka se ei ilkeä kissa olekaan. Sähinää aiheuttaa ainoastaan liian utelias koira, eli Ninni on hyvin itsetietoinen kissa ja pitää omasta tilastaan kiinni.

Ninni
Missä ja milloin aloitit ratsastuksen?
Peik Andersinin tallilla eli Kauniaisten ratsastuskeskuksessa syksyllä 1997 taisin mennä ihka ensimmäiselle alkeiskurssilleni. Hassua miten sitä vieläkin muistaa ne hevoset, joilta ensimmäisiä kertoja tippui ja ne mistä tykkäsi.

Millä talleilla olet ratsastanut?
Kauniaisten ratsastuskeskus, Nuuksion ratsastuskeskus, Ratsastuskoulu Knaperbacka, Fredbackan talli, Nevaksen ratsastuskeskus (myös entinen kartanon tukkitalli), J. Korpisen talli, Mattaksen talli, Talli Storåker, Hovin Ratsutila, Landbon talli ja joku kellokoskelainen yksityistalli, jonka nimeä en muista. Laskin kaikki, joissa olen käynyt aktiivisesti yli 5 kertaa. Osa on ratsastuskouluja ja osa yksityisiä talleja, joilla olen vuokrannut yhtä tai useampaa hevosta.

Hovin Ratsutilan kasvatit Izbiliya ja Pizarro
Eniten silmää miellyttävä hevosrotu ulkonäöltään? Entäs luonteeltaan?
Niillä Hovin leireillä minut hurmasi täysin arabialainen täysiverinen. Se on liikkeiltään ja eleiltään niin uskomaton, toisinaan siitä tulee jopa yliluonnollinen vaikutelma. Rodun sirous, rakenne ym. miellyttävät omaa silmää selvästi muita rotuja enemmän.
Täytyy sanoa, että yksittäistä rotua mietittäessä myös arabin luonne on mitä mahtavin: miellyttämisen haluinen, utelias, lempeä, uskollinen.. Sen paras ja huonoin puoli on sen herkkyys, mikä on syy miksi haluaisin oman arabin ja toisaalta taas en. Olen nyt ollut aika tyytyväinen tuohon neljäsosa-arabiinkin, joka ei ihan niin helposti kaikkeen reagoi. Pienine vikoineen arabi on silti alati kiehtova rotu, jolta voi oppia niin mielettömän paljon asioita, kunhan itsellä vain riittää kärsivällisyys.

Hovin kasvatti Azucar - olisi kyllä lähtenyt mun mukaan, jos ois ollut rahaa.
Millainen olisi unelmahevosesi, jos olisi rahaa, tallipaikka, motivaatiota jnejne.?
Näitä unelmahevosia on oikeastaan kaksi. Se realistisempi vaihtoehto on jo 8-10 vuoden ikään ehtinyt tamma tai ruuna (todennäköisesti tamma). Jonkinsorttinen arabiristeytys, esim. quarab. Väriltään punarautias, joko merkitön tai läsipää sukkajalka. Koulutettu sekä koulu-, este- että lännenratsastukseen, maastovarma. Ei antaisi mitään ilmaiseksi, mutta taidolla ja kärsivällisyydellä sen kanssa pääsisi täydelliseen yhteisymmärrykseen.
Toinen haave on ottaa varsa suoraan kasvattajalta. Arabivarsa mieluiten tai jälleen kerran risteytys. Tuon rautiaan lisäksi mustankimot ja voikot on kivoja. Kriteerit samat kuin äskeisessä, mutta tosiaan kouluttaisin vauvasta asti itse niin pitkälle kuin osaan ja ratsutusvaiheessa ottaisin ammattilaisen avuksi. Tästä hevosesta tulisi täydellinen Mun hevonen.

Jos saisit miljoonan rahaa, mitä tekisit sillä?
Ostaisin yllä kuvatun laisen hevosen - tai molemmat. Lähtisin lomamatkalle lämpöseen ja unohtaisin työnteon ainakin joksikin aikaa. Tekisin mitä todella haluan, kävisin hevostenkoulutus- ja lännenratsastuskursseja yms. Ostaisin myös uuden auton, ehkä rakennuttaisin kesämökin tai omakotitalon.

Niilo
Mitä muuta harrastat kuin ratsastusta/hevosia?
Tällä hetkellä käyn kerran viikossa joogassa ja kerran zumbassa. Valokuvaan aina inspiraation iskiessä ja kissojen kanssa tehdään naksutinkoulutusta pari kertaa viikossa.


Opiskeletko vielä vai oletko opiskellut jonkun tutkinnon? Jos kyllä, niin minkä? Jos et, niin mitä opiskelet?
Opiskelin peruskoulun jälkeen leipuri-kondiittoriksi, joksi valmistuin 2009 keväällä. Tällä hetkellä opiskelen AV-viestintää ensimmäistä vuotta.

Lempiruoka?
Olen kamalan nirso ihminen ja jos tänään tykkään jostain, välttämättä huomenna en enää tykkääkään. Makuni vaihtuu nopeasti, mutta ehkä turvallisinta on sanoa, että pihvit on olleet pitkäaikainen suosikkiruoka. Lapsena lehtipihvi, nykyään ehkä pippuripihvi. Tykkään myös paljon broilerista ja kermaisista kastikkeista. Siihen yhdistetään vielä vuohenjuustoa tai aurajuustoa ja makunautinto on valmis!

Friisiläisruuna Theo
Onko sinulla hyvä mielikuvitus?
Toisinaan liiankin. En voi katsoa juurikaan K16 -merkittyjä TV-sarjoja tai elokuvia, muuten näen painajaisia ja alan säikkyä omaa varjoani. Näen myös aika paljon unia, jotka muistan jälkeenpäin (välillä olen pitänyt unipäiväkirjaakin) ja niissä tapahtuu mitä hämmentävimpiä asioita.

Mieleenpainuvimmat ahaa-elämykset ratsastuksessa/hevosten käsittelyssä?
Tähän voisi vastata että Hovin Ratsutila. Tämä peruutus ja muut Hovilla opitut asiat ovat olleet tärkeimpiä asioita, mitä nykypäivänä hevosten kanssa toimiessani hyödynnän. Muistaakseni Hovilla 20 vuotta hevosia kouluttanut Jaanakin sanoi, että on oppinut hevosista eniten juuri sillä tallilla.

Jos pystyisit vuokraamaan mitä tahansa entistä vuokraheppaasi jälleen, niin mikä hevosista se olisi?
Olen vuokrannut monia upeita hevosia, jotka ovat keskenään hyvinkin erilaisia - kaikilla hyvät ja huonot puolensa. Blogia pidempään lukeneet tietävätkin, että olisin yhä Miinan vuokraaja, jos se olisi mahdollista. Jäin kaipaamaan erityisesti myös arabiruuna Napoleonia. Lyhyt aikani sen kanssa oli aika takkuista enkä loppujen lopuksi päässyt kunnolla luomaan suhdetta hevoseen ja tutustumaan siihen paremmin. Se mitä sinä aikana näin, oli upea hevonen, työn ja vaivan väärti. Toivottavasti Napsulla on hyvät oltavat uudessa kodissaan. :)

Miina
Osaatko sanoa mikä (tai mitkä) hevonen on opettanut sinulle eniten?
Erilaisilta hevosilta olen oppinut erilaisia asioita. Sanotaan taas ympäripyöreästi, että suurimmat ja tärkeimmät opetukset olen saanut arabirodun edustajilta. Miinalta, Napsulta ja Hovin monilta arabeilta.

Millainen olisi unelmatallipaikka, jonne mahdollisesti oman hevosesi tahtoisit viedä? Pihatto, sisätalli, vapaa heinä, maneesi, maastot, yhteistarhaus, sosiaalitilat yms..?
Tää lähtee taas sellaiselle linjalle, että ei semmosta tallia olekaan. Sanotaan näin alkuun että olen hyvin tyytyväinen nykyiseen talliin, jossa on iso kenttä, harjoitusrata, ja suurinosa hevosen hoidosta tapahtuu ulkona. Semmoiseen paikkaan voisi joskus olla varaakin.
Mutta jos lähdetään tuolle unelmalinjalle: Olisi hienoa, jos hevonen pystyisi elämään pihatossa, laumassa. Sisätallin mahdollisuus tietysti plussaa. Vapaa heinä, sillä ehdolla että se systeemi juuri mun hevoselle toimii, ettei tule terveysongelmia. Hyvin huollettu kenttä estekalustoineen ja trail-esteineen. En oo ihan varma haluisinko maneesia, vaikka kuinka tuulisi ja pakastaisi. En kuitenkaan ole tätä sata lasissa treenaavaa tyyppiä ja voin köpötellä ne pakkaspäivät tuiskussakin. Maneesi myös vaikuttaa ilmapiiriin juuri siinä, että ollaan yleensä kilpailuhenkisempiä, mitä itse en ole. Kiva pikkutalli hyvässä hengessä, hyvillä maastoilla olis mun juttu. Jääkaappi, mikro, sohvat ym. on sosiaalitiloissa aina plussaa, mut on sitä tähänkin asti pärjätty toisinaan pelkällä puuceellä.

Hovin kasvatit Prinzipe & Pizarro
Kiinnostaako kilpaileminen tai valmentautuminen?
Aina se jostain syystä on tuolla takaraivossa, että hei vois kokeilla jotkut harjotuskisat, mutta minkä takia? Mulle ratsastuksen tarkoitus ja kriteerit hyvään ratsastukseen ei ole ruusuke tai pokaali. Mulle sitä on tyytyväisen näköinen hevonen ja ansaittu luottamus. Jos kisatilanne on hevoselle stressaava tai koppiin meneminen ylitsepääsemätöntä, en näe syytä mennä. Valmentautuminen (tai tunneilla käyminen) sen sijaan kiinnostaa siinä mielessä, että oppisin uutta ja vahvistaisin vanhaa. Avuillani on tapana mukautua aina senhetkisen vuokrahevosen uriin, jolloin on hyvä saada ammattilainen palauttamaan mut perusasioiden äärelle.

Mikä on suosikkisi western-lajeista? Mitä haluaisit opetella lisää?
Trailista taisi jossain vaiheessa tulla se mun lempilaji. Aiemmin tykkäsin ja tykkään edelleen silloin tällöin tehdä vauhtilajiharjoituksia, kuten reining ja barrel racing. Trail on siitä kiva, että se vaatii tarkkuutta ja tarjoaa hyvin monipuolisen skaalan erilaisia tehtäviä. Niitä haluaisin oppia lisää ja kokeilla erilaisia trail-ratoja.


KV Stablen reining-kisoissa kuvattu freestyle-suoritus

Mikä auttoi eniten ratsastupelosta eroon pääsemisessä?
Sanoisin että aika. Viiteen vuoteen en pahemmin hevosiin koskenut, harrastelin muita juttuja sillä välin. Tykkäsin hevosista edelleen, piirtelin niitä jne. mutta selkään en halunnut. 13-kesäisenä lopulta alettiin kaveriporukalla pyöriä tallilla, mikä oli kivaa yhteistä tekemistä ja edesauttoi tallille haluamista. Aloitin alkeiskurssin uudestaan, tällä kertaa yksityisopetuksessa ja se oli myös tärkeää ns. toipumiselleni. Sain omaan tahtiin totutella ratsastukseen uudelleen ja aloin saada vähän luottamusta. Puolen vuoden jälkeen en pelännyt hevosia enkä ratsastamista, mutta laukkaamista ja maastoilua - nehän pelkoni alunperin aiheuttivat. En jatkanut enää tunneilla, mutta otin hoitohevosen ja puuhastelin tallilla muuten vaan. Kesällä pääsin ensimmäiselle ratsastusleirilleni Hovin Ratsutilalle, jossa karistin viimeisetkin pelon rippeet. En muista mitä tarkalleen ottaen tapahtui, mutta sen viikon aikana ne arabit valoivat minuun luottamusta laukata huoletta ja lähteä myös maastoon. Vielä tänäkin päivänä pelkään, että maastossa jotain sattuu, mutta silti haluan sinne lähteä kerta toisensa jälkeen. Olen oppinut hallitsemaan pelkoni, ja se on luonnollinen osa minua. 

Lempikuvani Miinasta

4 kommenttia:

  1. Aivan sairaan hieno kuva tuo viimeinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Kuten tuossa lukeekin, oma lemppari Miina-kuvista ja tuokin tuli puolivahingossa. Laitumella heppoja kuvailin ja Miina siinä itseään rapsutteli. Sattui heilauttamaan pään alas ja räps!

      Poista
  2. ihan sairaan kaunis kuva toi viimenen !! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kiitän, Miinankin puolesta. :)

      Poista

Kommentit ja kehitysideat otetaan aina ilolla vastaan! :)