Kaverit mukaan ja radalle!

Railot piti edelleen tutkia tarkasti.

Lisää kuvia lauantain ratahumputteluista löytyy täältä.

Oltiin sovittu etukäteen, että lauantaina mennään yhdessä Jamin ja Joakimin kanssa tallille, sekä saadaan käyttöömme molemmat hevoset, Päikkä ja Velmu. Velmusta en oo tainnut puhuakaan sen kummemmin ilmoitettuani täällä että Päikästä tulee mun vuokraheppa. Saman omistajan hevosia molemmat. Velmu on tänä vuonna 22 vuotta täyttävä ex-ravuri monitoimisuokki. Päikän tavoin toimii kärryillä, esteillä, maastossa ja niin edelleen. Saamani käsityksen mukaan Velmu on näistä kahdesta se helpompi, jolla voi aloittelijakin aika huoletta ratsastella. J & J puolestaan on mulle tuttuja vuosien takaa. Samalla tallilla ollaan vuokrailtu samoja heppoja aikoinaan, nykyään sillon tällön järkätään näitä "kuvauskeikkoja" ja seuraneiteilyä.

Tallilla laitettiin hepat kuntoon ja tehtiin niin, että pojat ratsastaa Velmulla vuoron perään ja minä Päikällä. Alkuun Jami kuvaili meitä, kun lähdettiin Joakimin (kuvissa) kanssa kiertämään rataa. Kenttää me käytiin myöhemmin Jamin kanssa kokeilemassa, mutta se oli jäätynyt niin epätasaiseksi, ettei ollut mieltä jäädä sinne kiertämään kehää. Rata sen sijaan oli hyvässä kunnossa. 

Hepsut oli molemmat halutessaan tahmeita, halutessaan virkeitä. Oli askellaji mikä tahansa, kun takasuora koitti, molemmista huomasi että "Täällä saa yleensä mennä vähän reippaammin!" Ravissa saatiin vähän patistaa polleja eteenpäin. Päikkä toimi paremmin perähevosena, sai vähän puhtia askeleisiinsa, mutta laukkaa nostettaessa siirryin vähän etukäteen johtoon varmuuden vuoksi. Muistelin kuulleeni että Päikällä on taipumusta pukitella ja riekkua, jos jää hännille. 

Laukkapätkä takasuoralla alkoi hyvin. Velmu oli jotenkin hidas käynnistymään, mutta pääsi puolivälissä rinnalle ja sitten alkoi ärhäkkä mulkoilu. Oli aika huvittavan näköistä, kun hepat lönkyttelee rentoa laukkaa, niin siinä jää näköjään aikaa ilmeilyynkin. Olin ihan yllättynyt että Päikkä laukkasi niin hiljaa, mitä se ei aiemmin oo radalla tehnyt, kun se tykkää vauhdista. Kai se odotti Velmua. Tällä kertaa ei tullut pukkeja, leveimmän railon kohdalla tuli vaan käyntiin siirtyminen. Siinä kohtaa Velmu pääsi ohi ja kun lähdettiin raville, tuli niitä pukkeja. Päikkää alkoi ärsyttää niin vietävästi, että rupesi poikittamaan ja mun oli pakko huutaa Joakimille että jarrua! Selvittiin kun käveltiin hetki ja kierroksen päästä vaihdettiin kuskia. 

Kohta lähtee poni riekkumaan! Ja Velmu porskuttaa totisena eteenpäin.

Jamin kanssa mentiin loppulönkyttelyiksi käyntiä ja ravia. Viimenen ravipätkä osui sopivasti sinne takasuoralle ja hepat päätti että nyt mentiin! Ravissa tosin, ja Päikkäkin ravasi ihan kunnolla! Joakim sille alussa naureskeli että lönköttelee vaan niin kiireettömänä. Eipä lönkytellyt enää, sain ihan vauhdilla kevennellä. Yhden railon kohdalla Päikkä otti taas hypyn, vähän isomman kuin aiemmin, mutta ihan nätisti pukittamatta. Käveltiin loppuun vielä kierros ja hoidettiin hepat takaisin tarhoihin päiväheinistä nauttimaan. 

Kerkesin siinä kuskia vaihdettaessa ottamaan yhden laukkasuoran itekseni. Alkuun mietin hetken että en mä nyt laukkaa kun tää on vähän reippaalla päällä ja voi innostua ja... Sit totesin että niin voi, mutta mä pärjään sille. Nostin laukan, joka oli reipasta ja samalla rauhallista. Loppua kohden tahtia hidasti suoran päässä kameran kanssa odotteleva Jami, jota täytyi varmuuden vuoksi tuijottaa, ja tuijottaminen onnistui parhaiten ravista tai itse asiassa käynnistä.

Mutta sen suoran ja koko ton päivän aikana tuli tunne, että nyt se varmaan on tapahtunut. Olen sinut tuon hevosen kanssa. Uskallan tehdä asioita, jotka ennen on pelottaneet. Uskallan laukata radalla yksin, vaikka Päikkä ehkä kiihdyttää, hyppää railojen yli ja pukittaa päälle. Uskallan laukata myös toisen ratsukon kanssa, vaikka se voi yhtä lailla aiheuttaa näitä ei-toivottuja reaktioita ratsussani. En voi sanoa tuntevani Päikkää täysin, ollaan niin vähän aikaa vasta tehty yhteistyötä. Nyt kuitenkin tuntuu, että tiedän jo aika paljon. Ja se on todella hyvä tunne.