Koirakuvailua

Yks parhaista kuvista mitä oon Katjasta ja Ruffesta vuosien varrella ottanut. Oli tarkoitus laittaa tää kuvasarjan viimeiseksi, muttei sitten sopinutkaan siihen käyttötarkoitukseen. Sopi se sentään tänne blogiin näytille. :)

Ajattelin jatkaa vielä tästä valokuvausaiheesta ja esitellä joitakin ottamiani kuvia Ruffesta. Opiskelen tosiaan ensimmäistä vuotta media-assistentiksi, valokuvauspainotteisella linjalla ja ensimmäisen peruskurssin päätteeksi saimme kotitehtävän: Kuvaa 3-5 kuvan sarja, aiheena "Jotain on tapahtunut". Tarkoitus oli siis esittää tarina, jossa on selkeä alku ja loppu, ja jonka ymmärtää selittämättä / ilman tekstiä. Tehtävänannossa kehoitettiin myös hyödyntämään kurssilla opittuja asioita kameran sekä eri objektiivien ominaisuuksista: että muistettaisiin käyttää vähän eri suljinaikoja, polttovälejä, kuvakulmia jne. 

Katja oli viemässä koiraansa Ruffea tutustumiskäynnille Helsingin Koirauimalaan. Minä näin tässä heti mahdollisuuden sekä oppia uutta, viettää aikaa siskoni kanssa, saada hienoja kuvia että tehdä koulutehtäväni samalla, niinpä änkesin mukaan. Olin lainannut tehtävää varten koululta objektiivin, jota käytin niissä kuvanmuokkauspostauksen kuvissa myös:  Canon EF 85mm f/1.8. Sen obban varmaan ostan vielä joku päivä itselleni - kun olen sikarikas - se on vaan niin hyvä!

Ulkosalla otettu ensimmäinen kuva on ihan omalla kittiputkellani näppäisty. Sisätiloissa huomasin nopeasti, ettei kummassakaan minun objektiivissani riitä valovoima saamaan tarkkoja kuvia siinä valaistuksessa, niinpä kuvasin loput kuvat sillä yhdellä ja samalla polttovälillä. Mikä ei onneksi tainnut kenenkään silmään pistää eikä siitä tullut sanomista. :)

Räpsin uittohommissa muutama sata kuvaa, siinä olikin kiva homma yrittää valita ne yhteensopivat 3-5 kuvaa. Varsinkin kun kuvat piti kuvata RAW-muodossa eli raakatiedostoina, jotka vievät huimasti tilaa niin kameran muistikortilta kuin koneellakin. RAW:na siksi, että silloin niitä pystyy Photarissa käsittelemään monipuolisemmin, kun tallennettua informaatiota on kuvassa enemmän. 

Lopulta sain kuin sainkin kuvat valittua ja muokattua. Kuvasarjalle piti vielä antaa nimi, jota ei kerrottu muille ja koululla sitten esitettiin nämä sarjat yksitellen ja muiden piti arvata sarjan nimi sekä kommentoida. Mun tarina esitettiin jossain siinä vähän ennen puoliväliä ja jo ennen sitä olin ehtinyt nähdä kaksi kuvasarjaa, joissa oli käytetty sekä koiraa että vettä ja uimista... Ja mä olin ajatellut, että kellään ei varmaan oo samanlaista! Tunsin olevani niin "massaa", mutta loppujen lopuksi en ollutkaan. 

Erohan oli siinä, että minä en käyttänyt luonnonvettä ja jo ensimmäinen kuvani herätti suurta kiinnostusta ryhmäläisissäni. "Missä toi uimala on? Oliko siellä paljon koiria? Montako allasta siellä on?" Vastattuani näihin kysymyksiin, sain myös kuviin, tarinankerrontaan ja toteutukseen liittyviä kommentteja. Ihan yllätyin, kuinka positiivisia ne olivat. Ja vaikka olinkin ihan ylpeä kuvistani ennen niiden esittämistä, sen jälkeen olin vielä ylpeämpi. Joku muukin piti niistä!

Tässä itse kuvasarja:

Saamiani kommentteja: 

- 1. kuvan sininen lasipinta näyttää käsitellyltä, vaikkei ole, ja näyttää siis hyvältä

- lähes kaikissa kuvissa toistuvat värit turkoosi ja beigenruskea sitovat tarinan hyvin yhteen

- Opettajan mielestä 2. kuva oli selkeästi paras: ihmisen ja koiran kontakti on hienosti ikuistettu

- 3. kuva sai myös paljon suosiota

- 4. kuvaa ei välttämättä tarvitse: tarinan olisi saanut kerrottua ilman sitäkin, mutta toisaalta se kuva luo tunnelman, että hallilla oltiin kauan eikä vain yhden kerran käyty pulahtamassa

- 5. kuvassa koira on liian keltainen ja pyyhe olisi voinut olla turkoosi, niin sarja olisi vielä yhtenäisempi

- Koira ja omistaja ovat silminnähden samanoloisia

- Tarina on selkeä ja toteutus hyvin onnistunut

- Koira on söpö

En muista mitä muut veikkasivat, mutta annoin sarjalle nimeksi Koiran uimakoulu. Punnitsin pitkään myös vaihtoehtoa Yhteinen harrastus, mutten ollut varma kuinka hyvin se "yhteinen" näkyy sarjassa, niin päädyin sitten tuohon toiseen nimeen. 

~ ~ ~

Keräsin tähän samaan syssyyn vielä muutaman muun kuvan, mitä Ruffesta otin sekä uimalassa että lenkillä - kaikki ilo irti lainaputkesta. ;) Näissä myös näkyy hyvin ne ominaisuudet, joita tässä objektiivissa ihannoin: valovoima ja syväterävyyden säätömahdollisuudet. 

Tässä muutama hyvin samantyyppinen uimakuva. Vesi on makiasti tarkentunut ja näissä onneksi Ruffen naamakin (monessa samanlaisessa kuvassa se koitui ongelmaksi). Olen rajannut nämä aika tiukasti, sillä koen sen toimivan paremmin, kuin että ympärillä olisi valtavasti vettä. 

Ravistelukuvissa näkyy hienosti liike epäterävyytenä Ruffen päätä ympäröivissä karvoissa, ja silti kuva on muilta osin tarkka. Jälleen vesi sekä lattialla että pisaroina näyttää hyvältä.

Tämä objektiivi tallentaa hienosti myös heijastuksia. Sekä lattiaa vasten, että luonnonvesissä.

Tässä taas nätti syväterävyys. Etualalla Ruffe tyrskyineen terävänä, pakeneva sorsa jo vähän epäskarpimpi ja taustalla iiihan sumea toinen sorsa. Rajasin tämän kuvan suuremmasta vaakakuvasta, joka ei ollut sellaisenaan läheskään näin vaikuttava.

Ja loppuun vielä pari kuvaa mihin liittyen? No syväterävyyteen. :) Ekassa Ruffen naama hienosti terävä ja muu sumeaa. Toinen vähän kauempaa otettu reppureissaajan henkilökuva, jossa etuala sekä päähenkilö terävinä. Viimeinen on ehkä suosikkini näistä lenkkeilykuvista. Mistä kuvasta itse tykkäsit?