27. elokuuta 2012

Miinan monet kuviot

Ilouutisia: kovalevykuori on saapunut! Kimmo kätevänä poikana irrotti siitä kupsahtaneesta läppäristäni kovalevyn ja tilasi netistä sille kuoret, niin sain siitä itselleni ulkoisen kovalevyn - kaikki tiedostot valmiina sisällä! Huomenna saan vielä uuden koneenkin, niin alkaa taas pikkuhiljaa hommat luistamaan. :)


Näköjään viimeisin Miina-postaus on ajalta ennen koulun alkua, joten heitetäänpä tähän parin viikon briiffi. Suurinosa kerroista on ollut koulua kentällä tai maastoilua - useimmiten molempia. Maastoilu on ollut ihanaa ja sujunut niin hyvin, paitsi tietty lauantaina kun syystuulet jo puhalteli... Silloin se yrittämä jäi lyhyeen, eikä pitkälle ollut tarkoitus mennäkään, mutta tuli pitkästä aikaa sellanen fiilis että nyt se sinkoo mut tonne pöpelikköön. Ei tahallaan, säikkymistään ja pöllöilyään vaan teki laukasta stoppeja kyttäillessään jotain ja siitä ketterästi takasin laukkaan. Selkäni ei kovin ilahtunut tästä, joten loppukäynneillä palattiin tallille. Tämä oli siis koulutunnin päätteeksi, josta lisää alempana. 

Maaston ja kouluratsastuksen lisäksi olen parina päivänä länkkäröinytkin vähän. Vikana sunnuntaina ennen koulun alkua olin kattomassa tuttuja lännenratsukoita esiintymässä, mistä sain kipinän lähteä tallille testailemaan Miinaa vähän tavallista enemmän. Laitumelta tamman haettuani päästin sen heti vapaaksi kentälle ja koitin vähän irtojuoksuttaa. Alkuun Miina pysytteli jopa ravissa ympyrällä mun ympärillä, mutta se oli tylsää, joten tamma kipsutteli kentän ruohoisimpaan nurkkaan mässäämään. Piehtaroimassakin se kävi, kun tilaisuus siihen ihanuuteen kerran suotiin ja join-upin jälkeen tehtiin follow-upia onnistuneesti. Miina tuntui ja näytti niin rennolta ja rauhalliselta, että multa napsahti päässä itsesuojeluvaisto pois päältä. Tein riimunnarusta kaulanarun ja ponkaisin penkin päältä selkään - kypärä päässä sentään. Sitten köppäiltiin pitkin kenttää pelkän narun turvin, tehtiin stoppeja, peruutuksia, käännöksiä ja vähän raviakin, josta siirtymisiä jne. Miina oli mahtava! En olis voinut olla ylpeämpi siitä. :) Laukkaa en uskaltanut edes ajatella, joten meidän hevosmiestaitokokeilut jäi tähän ja satulan laiton jälkeen jatkettiin ihan perus länkkäritreenillä. 


Toisen kerran menin länkkäriä viime viikolla, silloin harjoiteltiin barrel racingia. Kyseessä siis länkkärin alalajeista yksi vauhdikkaimmista ja samalla vaarallisimmista. Suomessa sitä ei juuri taideta kisata, Jenkeissä porukka on tarpeeksi hullua. :) Miinan kanssa en tiiä onko koskaan lajia kokeiltu, joten lähdettiin ihan perusasioista. Hyvät taivuttelut alkuverkassa, sitten aloin ratsastamaan kuviota. Kilpaileville barrel racing -hevosille opetetaan treenatessa tiettyjä reittejä, joita niiden halutaan menevän. Eli ratsastetaan tätä apilakuviota miljoona kertaa todella läheltä tynnyreitä ja muutenkin hyvät, nopeat tiet. Meillä oli käytössä pienet tötsät, joita käynnissä kierrettiin tosi läheltä ja ravissakin, mutta laukkaan siirryttäessä meni pitkäksi tai sitten tipahti raville. Useimmilla kerroilla hidastinkin kunnolla tötsälle, että tulee tiukka kurvi ja lyhyt tie, mieluummin kuin täysiä pitkin puolta kenttää. Ja Miina oli taas mieletön! Ei puhettakaan kuumumisesta vaikka kotiin päin laukattiin maalilinjan yli ja silloin sai mennä kovempaa. Tuntui koko ajan siltä, että pysyy heppa hanskassa ja tähän saattoi toki vaikuttaa se, että aina radan päätteeksi vaadin pysähdyksen, jonka jälkeen sai hetkeksi pitkän ohjan. Ilmeisesti oli kunniottamisen arvoinen palkinto. :) 


Sitten tuli postissa se ratsastusvyö! Kokeilin sitä Miinalla, mutta se mahavyö oli niin huono ja kova, ettei ilman pehmustetta ollut mitään asiaa ratsastamaan, joten sillä kertaa kokeilin vaan pikkasen ja lopputunti ilman satulaa. Silloinkin Miina oli tosi hyvä eikä juurikaan jumitellut enää, uskalsin laukkaillakin vaikka kuinka! Päivi oli kiva ja kävi ostamassa vyötä varten sopivan huovan sekä kouluvyön, joka pehmusteineen korvaa sen ratsastusvyön mukana tulleen kappaleen. Sitä tulen testailemaan mahdollisesti tällä viikolla enemmän. 


 Tässä vähän fotoja koulutunnista, tekstiseinää aiheesta alempana. :)

Heidi kääntää epäsuoralla ohjalla (westernissä neck rein = kaulaohja)



mun vuoro!



Ja sokerina pohjalla: lauantaina oli Rauni Anderssonin pitämä tunti, klassista kouluratsastusta. Heidi meni ensin 45 min ja minä siihen perään. Heidin kanssa Rauni keskittyi istuntaan, hevosen kääntämiseen jne. eli hyvin perusasioihin. Tämä siksi, että Heidillä oli edellisestä tunnista aikaa vuosia(?) ja Miinalla tämä oli hänelle vasta noin viides kerta, joten oli selvästi vähän varovaisempi tamman selässä. Mulle Rauni sanoi heti että näytän rennommalta siellä kyydissä ja sitä koulukisojen helppoa C'tä ajatellen mun istunta on riittävä. Niinpä lähdettiin hinkkaamaan asetusta raviympyröillä, jotka meni muuten hyvin, mutta jättimäisen lätäkön kohdalla Miina päätti näyttää arabiutensa ja hyppäsi sen yli! :D Tein heti uuden ympyrän siihen kunhan sain nauruni kuriin ja se teki sen taas! Kolmannella kerralla kevensin selkeästi ja sanoin ääneen "Raaaviiii..", jolloin hömpsyteltiin varovasti vedestä yli. :) 

Sen jälkeen jatkettiin käyntivolteilla. En ole koskaan työstänyt mitään ratsastuksen asiaa noin tarkkaan! Otin asetuksen hallintaan pysähdyksessä, siitä varooovasti liikkeelle oikein hitaasti että asetus säilyy. Heti kun menetin asetuksen tai takapää/etupää pomppas pois ympyrän kaarelta, pysähdys ja taas asetus hallintaan, sitten uudestaan. Miina kulki tosi hienosti ja sai Raunilta paljon kehuja. Näytin Raunille molemmat laukat ja niihin hän oli tyytyväinen, vaikka selässä tunsin että oikea oli paljon huonompaa kuin mihin Miina pystyy. Ei se vasenkaan mitään hienoa ollut, Raunin mukaan oltiin "vähän joka puolella", muttei se aina hienoa olekaan.

 Koulukisoista puhuttiin ja Rauni totesi että "Sanotaan nyt näin, että te ette tule voittamaan." Mitä, eihän?! Olin ihan jo palkintojen jakoon menossa! :D Voittoa en siis todellakaan ole menossa hakemaan vaan kokemusta ja kritiikkiä, josta pääsen kehittymään ratsastajana. Miinan heikkous on tietty jännittyneisyys ja varsinkin laukka-ravi -siirtymisissä tulee olemaan suurin työ. Ja tällä hetkellä koko hevonen on TAAS niin jumissa, että saatan joutua hylkäämään kisat tykkänään. Onneksi Miina pääsi tänään laitumelta pois ja jatkaa eloa tallissa & tarhassa ens kesään asti. Senkin arvellaan rauhottavan tilannetta vähän. Mutta jumppaillaan tammaa ja katellaan päivä kerrallaan, mikä on meininki. Toivottavasti hätä ei ole tämän näköinen. :)


9 kommenttia:

  1. Hei, pistähän kuvaa siitä ratsastusvyöstä. Mistä sinä sen ostit? Olen miettinyt semmoista myös Saaralle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hööksiltä ostin, niiden sivuilla on aika hyvä ja selkee kuva vyöstä. Mut kannattaa lukee toi Päivin kommentti + mun mielipide on et noin kapeella ja pienellä hepalla ku Miina on niin ei toimi kauheen hyvin (tääkin riippuu näköjään ratsastajasta :). Mut Saara kun on suokki niin voi hyvin olla tosi jees vaihtoehto. :)

      Poista
    2. Joo hauskaa että Hanna sen kovasti halusi, eikä oikein tykkää ja minä en niin välittänyt, niin en menisi millään muulla... :)
      Mutta onhan se hankalaa, kyllä kostautuu kaikki istunta ja muut virheet... Huomaan sen kanssa eksyväni niihin virheisiin joista olen päässyt eroon, mutta siksi juuri ratsastan sillä että saisin istuntaani paremmaksi.
      Mun mielestä Miina toimii ratsastusvyön kanssa jopa paremmin kentällä, kun saa istuntansa kuriin. Siinä helposti käy kyllä niin esim. laukassa, että istunta katoaa ja hevonen kaahottaa pää pystyssä kun itse keskittyy selässä pysymiseen... :D mutta kun sinnikkäästi jatkaa, niin lopulta saa sen istunnan paremmaksi ja pystyy ratsastamaankin laukassakin.. :)

      Poista
    3. Mulla taas se vyö vaan häiritsee, että paremmin menee ilman satulaa tai vyötä kokonaan. :D Istuntatreeniähän sekin on, mut varmasti ois mullekin hyödyllistä mennä sillä vyöllä että korjaantuis istunta, kerran se nyt on niin huono, ettei pysy edes ravi yllä sen vyön kanssa...

      Poista
  2. voin kommentoida tosta ratsastusvyöstä sen verran, että idea ihan hyvä, mutta hööksin vyötä ei kannata ostaa.. se mahavyö on todella onneton ja kun siihen sitten ostaa toisen vyön tai pehmustetta, hintaa kertyy turhan paljon. Kannattaa käydä hipelöimässä vähän, ettei tilaa..tai voihan sen aina palauttaa jos ei miellytä.
    Eli kannattaa vähän katsella eri vaihtoehtoja, ajatuksena on kyllä hyvä.
    Hanna lähti semmosella mulle-heti-kaikki-tänne-nyt asenteella tilaamaan ja mulla ei ollut sananvaltaa.... :D no ei, siitä oli ihan puhetta, mutta en olis kyllä ostanut nähdessäni sen.
    Mutta nyt pikku fiksauksella innostuin siitä kyllä kovasti, ajattelin unohtaa hetkeksi satulat kokonaan... :)

    Nauratti toi vesilätäkkö...just teidän tuntia edellisenä iltana polskutettiin siitä läpi niinkun ei mitään, niin Miinamaista touhua.. :D :D
    Ihana toi viimeinen kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höhhö, kyllä mä sitä googlettelin ja tutkin asiaa viikkoja ennen ku ostin, ja se näytti oikeesti hyvältä valinnalta siihen nähden mitä muualla netissä oli ja hinnaltaan tais olla myös sopivin tähän opiskelijabudjettiin. Itse mulle sanoit kun ratsivyöstä oli puhetta että joo voit ostaa etkä sen enempää kommentoinut, niin otin asian hoitaakseni. Ja joo, tuli sen vyön takia kalliiksi, mutta nyt toimii, joten se siitä. :)

      En osannu yhtään odottaa sitä loikkaa ja sen jälkeen oli vaikee saada mentyä sama voltti uudestaan kunnolla ku vaa nauratti niin paljon. :D

      Kiitos, se on munkin lemppari ja ihan vahinkolaukaus, kun Miina heitti äkkiä pään alas, niin rajaus vähän jäi mut onpahan taiteellisempi!

      Poista
    2. Juujuu.. :D no en olis uskonut että Hööksillä olis niin huonolaatuinen.. ei toi mun kommentti ollut mitenkään tarkoitettu syyttäväksi..:)
      Mut mä käyn niin usein Hööksillä, ettei kannata tilata vaan lähtee mukaan jatkossa... :)

      Poista
  3. Voii ku kivoi kuvii ! :)

    VastaaPoista

Kommentit ja kehitysideat otetaan aina ilolla vastaan! :)