Vessa on huoneista kotoisin

Onpahan ollut todella kiireinen viikko, ja postailu jäänyt vähemmälle. Ei tässä mitään julkaisemisen arvoista oikein oo ehtinyt tapahtumaankaan, normaaleja työkiireitä ym.

Niilo on kotiutunut tänne meille mukavasti. Jokapäiväinen harmi on vielä se ovella maukuminen ja kahvaan hyppääminen (Nipa osaa avata ovia). Vaikkei se hurjan sporttisen kissa ole, tuntuu selvästi kaipaavan ulos. :/ Alan jo kuumeisesti ootella, että saatais partsille verkot ja vaikka joku kiipeilyteline sinne. Tällä hetkellä Niilon urheilu on juoksemista uuden lelun perässä, mikä käytiin sille ostamassa samalla kuin raapimispuukin. Niistä fotoja alempana.

Ekat pari päivää Niilo oli selvästi levoton eikä oikein tiennyt mitä tehdä. Se ei juurikaan nukkunut hermostuksissaan, niinpä yhtenä päivänä se nukkui aamusta iltaan. Siinä vaiheessa kävi ilmi, mikä on Nipan lempihuone tässä taloudessa: vessa. Eikä ihme, meillä hohkaa kylppärin patterit ihan täysillä eikä niitä saa säädettyä pienemmälle.. Pitäis soittaa huoltomiehelle siitä. Olohuoneessa puolestaan on aika viileää, siellä se ei paljoa hengaile, mitä nyt välillä kattelee nojatuolin selkänojalta ikkunasta ulos. Mutta vessassa se viettää suurimman osan päivästään - eikä enää sängyn alla. Joko matolla, suihkutilan patteria vasten tai pesukoneen päällä - ehdoton suosikki, sen päältä se löytyy aina jos sitä vaan ei ole jätetty auki niin ettei se pääse siihen. :)

 Alkuhermoilun jälkeen Niilo on onneksi reipastunut ja kehräilee ja "painii" meidän kanssa hyväntuulisena eikä yritä karkuun ovea avatessa. Syöminen sillä on aika vähäistä edelleen, mutta niin on kulutuskin, kun ei pääse metsään reippailemaan kilometritolkulla, niin kuin on tottunut. Nipa rupee välillä nirsoilemaan ja jättää ruuan kuivumaan, eikä sit enää syö sitä... Kyllä se märkäruokakin sit kummasti maistuu, kun on pari päivää kituuttanut kuivaraksuilla. :)

Äiti oli ostanut Niilolle oman "iglun" mihin se tottui jo edellisessä kodissaan, mutta jostain syystä ei halua täällä siinä nukkua. Poikaystäväni ei tätä ymmärrä ja on yrittänyt kouluttaa Nipaa herkuilla menemään sinne. :D On myös pehmustanut jo valmiiksi ihanan pehmeää pesää pyyhkeillä jne. On se sinne pari kertaa mennytkin, mutta on se kova pesukoneen pinta vaan paljon mukavampi alusta nukkua. Ja jos vieraita tulee, löytyy sängyn alta edelleen turvapaikka. :)

                  

Tää lelu oli olevinaan kissanmintulla täytetty/hajustettu/maustettu, 

mutta on kyllä niin miedosti, ettei sitä edes Niilo huomaa. 

Ja tähän loppuun vähän heppauutisia. Viimeiset päivät Miina-odotusta jäljellä! Tänään kävin viihdyttämässä vanhaa kunnon Carea (ex-vuokraheppani Finessen omistajan toinen hevonen). Vein tämän mahtavan pian 28-vuotiaan ex-ravurin aurinkoiselle maastokäpyttelylle ilman satulaa. Keli oli ihan mahtava ja Carekin lähes yllättävän pirteä. Kotiin päin onnistui pienet ravipätkätkin - tasapainoa testatakseni ilman ohjia - ja tallissa olin varomattomasti kyykistynyt leivänpaloja odottavan hepon eteen suojia putsaamaan, jolloin Care päätti huomauttaa tarpeistaan ja tuuppasi mut selälleen lattialle. :D

Care viime syksyn edustuskuvauksissa

Ens viikolla olis tarkoitus käydä Fineäkin ratsastamassa kerta pari, ja keskiviikkona lähetään yhessä omistajan kanssa hakemaan Miinaa vanhalta tallilta uudelle. :) Loppuviikosta onkin sit tiedossa postaukset ensimmäisistä Miina-kerroista! Hii, jänskättää.