Ensimmäinen ratsastus

Viime viikolla otimme Topin kanssa suuren askeleen eteenpäin yhteisellä taipaleellamme: kokeilimme ensimmäistä kertaa ratsastusta. Topilla on tähän asti ratsastanut sen nykyinen omistaja Paula, ja sitä ennen vain muutama ihminen, muunmuassa edellinen omistaja sekä ratsuttaja. Ratsuna se on vielä jokseenkin raaka, mutta perusasiat etenkin käynnissä ja ravissa ovat hallussa.


Ratsastustilanteen kulku

Ennen selkään nousua työskentelin hetkisen maastakäsin. Tehtiin ympyrällä työskentelyä käynnissä niin, että kuljin alkuun hevosen lavan vierellä, sitten hevosen etuviistossa peruuttaen. Topi vaikutti tosi rennolta kanssani, näin myös ravissa, mitä kokeiltiin lyhyesti, ennen kuin oli aika nousta selkään.

Varusteina Topilla oli kapsoni sekä paksu lännenhuopa, joka pysyi paikallaan loimivyöllä. Itse viihdyn hyvin ilman satulaa eikä Topilla ole taidettu juurikaan ilman satulaa mennä, niin halusimme kokeilla, mitä hän tästä tuumaa. Ei tuntunut olevan tälle ruunalle mikään ihmeellinen juttu.

Aloitimme ratsastuksen niin, että pidin ohjat löysällä ja Paula talutti erillisestä narusta ympyrällä, jolla vaihdettiin välillä suuntaa. Tällä tavoin sain rauhassa tunnustella, millainen Topin luontainen liike on ja miten se liikuttaa minun kehoani. Samalla Topi sai tutustua uuteen ratsastajaan tutun ihmisen tukemana.

Talutuksessa kokeilin tehdä pysähdyksiä äänikäskyllä "whoa". Topi on sisäistänyt kyseisen käskyn todella hyvin ja pysähtyi joka kerta heti. Palkaksi kaivoin taskustani pieneksi pilkottua, kuivattua leipää.

Sitten Paula päästi meidät omillemme ja pyörittiin kentällä uraa pitkin sekä ympyröitä ja pysähdyksiä kokeillen. Lopuksi tehtiin muutamia lyhyitä siirtymisiä raviin, jossa tavoitteena oli rento ja rauhallinen liike. Topilla on taipumusta lähteä raviin jännittyneenä pää pystyssä, siitä siis pyrimme pikkuhiljaa eroon, ja jokunen onnistunut siirtyminen saatiinkin.

Mitä ajatuksia ratsastuksessa heräsi?

Jo alkufiilistelyssä huomasin, että Topi on aika kapea ja kenties sillä on vielä omassa tasapainossa hieman hakemista. Tästä johtuen tuli hetkittäin hieman kiikkerä tunne - mihin tietysti vaikuttaa myös satulan puute. Onneksi paksu padi pelastaa aika paljon.

Toinen huomio oli Topin herkkyys. Topi on erittäin herkkä avuille, mitä kovasti arvostan ja yritän aina huomioida kaikessa hevosen käsittelyssä, etten turhaan pyydä liian voimakkaasti ja hermostuta toista. Sinänsä se ei tullut yllätyksenä, sillä herkkä hevonen se on maastakäsinkin kaikissa tilanteissa. Ratsastaessa tämä herkkyys tuli esiin erityisesti raviin siirtymisissä: joillain kerroilla pelkkä ajatus riitti ravin nostamiseen. Siispä Topin kanssa saa pelata hyvin pienillä ja hienovaraisilla avuilla. Hyvää treeniä meille ihmisille!

Ratsastaessa minulle tuli tunne, että Topi kyseli minulta joka askeleella, mitä tehdään, minne mennään, mitä sinä haluat. Totta kai, olenhan sille täysin uusi ratsastaja. Samalla tavalla minä kyselin siltä jokaisella avullani, onko tämä riittävä, ymmärrätkö mitä tarkoitan ja niin edelleen. Me tunnemme toisemme jo melko hyvin silloin, kun molemmilla on jalat maassa - tai minulla ainakin. Ratsailla oleminen on täysin eri asia ja tutustumista riittää.

Kokonaisuudessaan ensimmäinen ratsastus Topin kanssa oli minulle oikein miellyttävä kokemus ja siitä jäi tosi hyvä fiilis. Hassusti mulla tuli ratsastaessa vähän Klaara mieleen, jotain niin samaa tässä Topin kanssa puuhaamisessa on. Nuoren hevosen "ratsuttamista" ikäänkuin.

Seuraava ratsastuskerta on jo tämän viikon sunnuntaina, jos kaikki tähdet ja muut ovat oikeissa asennoissa. :) Mielenkiinnolla odotan, miten matkamme tästä jatkuu!