Elämän käänteistä

Tänä syksynä on kohdalleni sattunut yhdenlainen déjà-vu - josta olen hyvin iloinen.

Kaksi vuotta sitten toteutin pitkäaikaista haavettani päästä kouluttamaan nuorta hevosta, joka tuolloin oli vuokraponini Klaara. Puolen vuoden sitkeän yrittämisen jälkeen totesimme yhdessä ponin omistajan kanssa, ettei homma yksinkertaisesti suju kenenkään kannalta otollisesti, ja minun olisi parempi etsiä uusi vuokrahevonen.

Löysin ystäväkseni vanhan tutun Titan, jonka kanssa parantelin Klaaran myötä päätänsä nostaneen hevospelon haavoja. Melko pian erään tapaturman seurauksena  menetin hetkellisesti kykyni ratsastaa. Seuraavan vuoden ajan syvensin tietämystäni hevosten kouluttamisesta ja niiden kanssa kommunikoimisesta sekä lajityypillisistä tarpeista niin teoriassa kuin käytännössä. En usko, että näin suurta muutosta olisi tapahtunut, jos olisin voinut vain jatkaa ratsastelua kuin aina ennenkin.

Nyt olen jälleen ratsastaja. Parempi kuin ennen. Sen lisäksi koen ymmärtäväni hevosia paremmin kuin ennen. Olen kokenut ahaa-elämyksiä, oivaltanut ainakin joitakin asioita, mitkä Klaaran kanssa menivät pieleen ja miksi.

Ja nyt, nyt minun elämässäni on jälleen nuori hevonen. Väittäisin, että sen koulutus on suunnilleen samalla tasolla, missä Klaara oli sitä vuokratessani. Ehkä jopa pykälän taaksepäin.

Hevosen omistaa ystäväni, jonka kanssa emme ennen Titan vuokraamistani kohdanneet, mutta oppimme hevosten käsittelyyn olemme molemmat saaneet samasta paikasta. Mikä vielä hauskempaa, myös tämä nuori hevonen on saman kasvattajan helmiä kuin Tittakin.

Titan vuokraajana tulen jatkamaan edelleen. Sillä hevosella on ikuisesti paikka sydämessäni Suurena Opettajana ja Ystävänä, ja sen kanssa tahdon viettää aikaa niin kauan kuin se vain on mahdollista.

Syy tähän uuteen harrastuskaveriin on, että haluan harrastaa useammin, enemmän - enemmän kuin kukkaro sallisi. Niinpä kaverini hevosen hoitajana pääsen harrastamaan enemmän, heppa saa kokemuksia eri ihmisen kanssa ja ystäväni apua hevosensa hoitoon ja kouluttamiseen.

Että nyt on sitten kaksi hevosta. Kaksi valkoista arabia. Viisaita herkkiksiä.

Huomasin sattumalta, että blogini on ollut erittäin tammapainoitteinen. No nyt tulee siihenkin vähän muutosta. :)

Blogia pidempään lukeneille tämä uusi harrastuskaverini onkin jo entuudestaan tuttu. Hänestä on parin vuoden takaa sateisia irtojuoksutuskuvia sekä puolentoista vuoden takaa keväisempiä tarhamöllötyskuvia. Ja kuten näkyy, tämänsyksyisiä ruskaisia tarhamöllötyskuviakin on näpsitty. Niitä lisää jatkossa.

Täytynee kyhätä pojalle oma alasivunsa, mutta sitä odotellessa:

r. Zohrab ox "Topi"

i. Zorongo e. Zina ei. Kismet SE

syntynyt 15.6.2009

arabialainen täysiverinen

ruunikonkimo